Taikojen talo

GENRE ENSI-ILTA 05.09.2014 TÄHDET

Kun ajat ovat kovat, ihmiset tekevät ikäviä asioita – eläimillekin. Taikojen talon pääosan pieni kissa saa kokea sen useammallakin tavalla. Heti elokuvan alussa se jätetään oman onnensa nojaan, kun omistajat kiitävät kohti uutta tulevaisuutta. Outo paikka vaikuttaa myös hyvin vaaralliselta, ja takaa-ajettuna kisu saapaa hurjia hurttiakin pelottavan aavemaisen talon pihaan.

Kammettuaan itsensä työllä ja tuskalla pelottavaan taloon kissa saa kokea, ettei ole tervetullut. Taloa tuntuvat hallitsevan asemastaan tarkat ja vieraisiin penseästi suhtautuvat vanha kärttyinen Jack-kani ja sen hiirikaveri Maggie. Mutta kun muutakaan paikka ei ole tarjolla, kisu onnistuu keplottelemaan itsensä takaisin sisälle ja talon todellisen omistajan eteen.

Talon omistaja on kaikkea muuta kuin pelottava: vanha taikuri, joka on kerännyt talon täyteen vanhaa sirkuskrääsää mitä todennäköisimmin muistoksi omista esiintymisajoistaan. Tosin esiintymisiä hän ei täysin ole jättänyt, sillä hän polkee pyörällään säännöllisesti lastensairaalaan ilahduttamaan nuoria potilaita. Taikuri ihastuu kodittomaksi jääneeseen kisuun, nimeää tämän Myrskyksi ja ottaa osaksi perhettä, johon Jackin ja Maggien lisäksi kuuluu joukko omituisia, puolielollisia mekaanisia olentoja.

Myrskyn uusikin koti on kuitenkin vaarassa, sillä taikurin kiinteistönvälittäjänä toimiva veljenpoika haluaisi myydä hienon talon ökyasiakkaikseen. Jackin ja Maggien vihanpito Myrskyä kohtaan antavat kierolle nuorelle miehelle mahdollisuuden, kun taikuri joutuu sairaalaan. Talon pienimpien asukkien on liittouduttava pelottaakseen pois ostajaehdokkaat ja muut tunkeilijat samalla kun taikurin lapsiyleisö yrittää auttaa tätä selviämään veljenpoikansa kieroiluista.

Belgialaisanimaatiolla ei ole Disney/Pixar-luokan resursseja takanaan, mutta sitä tuskin huomaa, koska rajoitukset otetaan huomioon, eikä mitään aivan liian lennokasta yritetäkään. Ympäristöjen ja olentojen stailaus on aavistuksen isoja pelaajia pelkistetympää, ja toimii sellaisena erinomaisesti. Myrsky-kissa tosin muistuttaa aavemaisesti Disneyn vuoden 1988 animaation Oliver ja kumppanit nimikisua.

Resurssiero näkyy lähinnä siinä, ettei käsikirjoitusta ole mietitty loppuun. Outoja mekaanisia olentoja ei koskaan selitetä, vaikka niiden toiminnasta esitetään vihjauksia. Lisäksi häiritsee puolustustaistelun muuttuminen liiankin sotaisaksi käsiaseineen.

Taikojen talo nähdään meillä ainoastaan suomeksi dubattuna. Alkuperäiset äänet eivät ole kovin tunnettuja nimiä, joten se harmittaa lähinnä puritaanisessa mielessä. Varsinkin, kun suomenkielinen jälkiäänitys toimii suht mukavasti. Mielensäpahoittajassa nähtävä Antti Litja tekee käytännössä täysin vastakkaisen roolisuorituksen taikurina, jonka hyvää mieltä on lähes mahdoton horjuttaa.

Teattereissa on valittavissa kaksi- ja kolmiulotteinen versio, ja kerrankin 3D-versiota voi suositella. Ei sen vuoksi, että tekniikalla tuotaisiin kuvaan jotain vaikuttavaa syvyyttä, vaan siksi, että elokuva palaa kolmiulotteisuuden juurille. Se käyttää kaikki tilaisuudet singotakseen värikkäitä esineitä kohti katsojaa yleisön nuorempaa väkeä takuulla kikatuttavalla tavalla.


Aiheeseen liittyvät elokuvat