Jäätävän autiomaan keskellä sijaitsevalla öljynporausasemalla työskenteleviä epäsosiaalisia ja väkivaltaisia äijänköriläitä kuljettava lentokone tekee myrskyssä pakkolaskun keskelle Alaskan vuoristoseutuja. Harvat eloonjääneet huomaavat jääneensä heitteille nälkäisen susilauman reviirille. Vanhoilla päivillään itsensä toimintasankariksi uudelleenluonut, kesäkuussa 60 vuotta täyttävä Liam Neeson ottaa käsiinsä haavoittuneen ja eripuraisen porukan johdon ja lähtee viemään miehiä turvallisemmille seuduille vihamielisen erämaan halki.
Lentokoneonnettomuudesta selvinneiden, kuoliaaksi paleltumista välttelevien ja susia pakenevien miesten joutuessa myös korkean ilmanalan aiheuttaman hapenpuutteen, putoamisesta johtuvan murskautumisen ja hukkumiskuoleman uhkaamiksi elokuva on horjahtaa makaaberiksi komediaksi. Jos erämaassa mylläisi metsäkone, porukka onnistuisi todennäköisesti hoipertelemaan senkin alle.
Hupenevan joukon alkaessa kasvaa yhteen tekijöillä on pyrkimys luoda jonkinlaista äijä-eksitentialismia miesten jakaessa henkilökohtaisimpia salaisuuksiaan superälykkäiden, lähes telepaattisia kykyjä omaavien tappajasusien muristessa muutaman metrin päässä. Katsoja kuitenkin mieltää puheet elokuvan murhanhimoisesta rakenteesta johtuen lähinnä yritykseksi saada hänet jotenkin välittämään seuraavasta luonnon uhriksi joutuvasta lihanpalasta. Käytännössä sympatiat kääntyvät susien puolelle niiden seuraavaa hyökkäystä odotellessa.
Sinänsä harmi, sillä lopun oivalliset teemat oman kohtalon hyväksymisestä olisivat toimineet vieläkin paremmin älykkäämmän pohjustuksen jälkeen.
The Grey – Suden hetki -elokuvan traileri
Filmtrailer.com