Joulu tekee taas tuloaan, mikä tarkoittaa, että myös jouluelokuvat rantautuvat elokuvateattereihin. Perinteiset joulurainat ovat yleensä joko komedioita tai romanttisia nyyhkyleffoja, joten onkin kiva nähdä There’s Something in the Barn -leffan kaltainen elokuva tämän vuoden tarjonnassa.
Magnus Martensin kauhukomedia sijoittuu Norjaan ja ammentaa anteliaasti muun muassa Joe Danten Gremlins-elokuvasta juonensa osalta. Elokuvan alussa amerikkalainen perhe muuttaa Bill-isän (Martin Starr) johdolla lumiseen Norjaan, sillä perhe on perinyt melko hulppean talon maaseudulta.
Paikalliset eivät aluksi lämpene perheelle, mutta perheen nuorin, Lucas (Townes Bunner) tekee tuttavuutta ladosta löytämänsä tontun kanssa. Aluksi tonttu tekee perheen lumityöt suklaakeksipalkkiota vastaan, mutta kun Bill laittaa amerikkalaiseen tapaan kirkkaat, meluisat joulukoristeet pihalle, tonttu hermostuu.
There’s Something in the Barnin viimeiset 30 minuuttia koostuvat hauskasta verilöylystä, mutta on harmi, että Martens ei oikein pysty tasapainottamaan elokuvan huumoria ja kauhuelementtejä. Michael Doughertyn Krampus vuodelta 2015 oli huomattavasti tasapainoisempi ja viihdyttävämpi kokonaisuus.
Martensin elokuva on parhaimmillaan, kun se heittää lämpimästi läppää amerikkalaisten kustannuksella. Bill ja hänen uusi vaimonsa Carol (Amrita Acharia) kyselevät jatkuvasti, miksi kylän poliisi tai asukkaat yleensä eivät kanna aseita. Paikalliset vastaavat kylmän rauhallisesti, etteivät he ole amerikkalaisia eivätkä näin ollen juokse aseet kädessä ampumassa kaikkea mikä liikkuu.
Bill lähestyy hirveä elokuvan alussa vain saadakseen nuhteet poliisinaiselta, joka selittää, että norjalaiset tietävät pysyä luonnonvoimien tieltä pois. Martens ja käsikirjoittaja Aleksander Kirkwood Brown uskottelevat, että There’s Something in the Barnista löytyy syvällisempiäkin teemoja, mutta elokuva on pelkkää harmitonta hupia.
Sehän ei itsessään ole huono asia, mutta elokuvasta saisi löytyä enemmän potkua. Elokuvan ensimmäisen tunnin ajan There’s Something in the Barn on melko perinteinen komedia, ja sen kauhuelementit pääsevät vauhtiin vasta ihan loppumetreillä. Oletettavasti katsoja on kuitenkin ostanut lipun katsoakseen kauhua, ja elokuva tuntuu pitkäveteiseltä eikä edes ole kovin hauska.
Uusista Spider-Man-leffoistakin tuttu Starr on hauska, sopivan höntti päähahmo, mutta elokuvan käsikirjoitus ei juurikaan kerro meille mitään hahmoista. Martens kuitenkin olettaa meidän välittävän, mitä keskiverrolle amerikkalaisperheelle tapahtuu Norjan takametsissä.
There’s Something in the Barn olisi saanut olla hitusen hullumpi ja ottaa enemmän riskejä. Elokuva on selkeästi kaavailtu Rare Exportsin ja viime vuoden Violent Night -elokuvan mallin mukaiseksi tapaukseksi, mutta se jää turhauttavan luonteettomaksi kokemukseksi.
Maria Lättilä