Aiheeltaan mielenkiintoinen mutta toteutukseltaan ontuva Three Generations kertoo Rayn (Elle Fanning) halusta korjata sukupuolensa. Hänen äitinsä Maggie (Naomi Watts) tukee lastaan kaikin tavoin, vaikka hänen oma mielipiteensä asiaan ei olekaan kristallin kirkas. Erityisesti mielipidettä horjuttaa hänen oma, vahvatahtoinen äitinsä (Susan Sarandon), jonka nurkissa Maggie ja Ray vielä asuvat.
Elokuva laahaa lähestulkoon koko kestonsa ajan ja sortuu siirappisiin kliseisiin useammin kuin kerran. Käsikirjoitus on epätasaisen heikko ja puiseva, ja toisinaan dialogi on karseaa kuultavaa siinä missä tapahtumat ovat täydellisen ennalta-arvattavia. Naisten sukupolvitarinana Three Generations yrittää sitä, missä Vuosisadan naiset onnistui.
Fanning onnistuu roolissaan varmana ja ylpeänä nuorukaisena, mutta vahvan maneerinen Sarandon sortuu esittämään itseään. Watts tekee tasavarman mutta unohdettavan roolityön huolehtivana äitinä, jonka etusijalla on aina ensin oma lapsi.
Three Generations kuvaa modernia vaihtoehtoelämää New Yorkissa mutta ikimuistoiseksi sukupolvitarinaksi elokuva ei jää.