Näyttelijänä ja koomikkona paremmin tunnettu Ben Stiller on vakuuttanut luovuudestaan myös kameran toisella puolella hulvattomissa komedioissa Zoolander (2001) ja Tropic Thunder (2008). Uusimmassa elokuvassaan hän tarttuu James Thurberin vuonna 1939 The New Yorkerissa julkaistuun novelliin ja tuo Steve Conradin käsikirjoituksen avulla tämän vuonna 1947 jo kertaalleen filmatisoidun tarinan nykypäivään.
Walter Mitty (Stiller) on Life-lehden valokuvaosastolla työskentelevä hiljainen kaveri, joka harrastaa päiväuneksuntaa. Vaikka hänellä ei oikeassa elämässä ole uskallusta tehdä oikeastaan mitään, sarjakuvamaisen lennokkaissa haaveissaan hän pelastaa maailmaa ja saa työpaikan ihanan Cherylin (Kristen Wiig) rakastumaan itseensä. Tosielämässä hän pelkää sanoa tälle edes huomenta ja muut pitävät häntä vähän outona tyhjyyteen tuijottelijana.
Elokuva tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen perinteisten lehtien muutospaineesta: Life ollaan siirtämässä paperilta verkkoon. Viimeisen numeron kanteen on päätetty painaa salamyhkäisen valokuvaajan, Sean O’Connelin (Sean Penn) viimeisin mestariotos, jota kukaan ei ole vielä nähnyt. Kuvista vastuussa oleva Mitty ei kuitenkaan löydä kyseistä kuvanegatiivia mistään ja niinpä hän päättää lähteä etsimään ihailemansa O’Donnelin käsiinsä hinnalla millä hyvänsä. Kuvakellarin hiljainen hiirulainen lähtee aitoon seikkailuun, joka vetää vertoja hänen aikaisemmille päiväunilleen.
Stillerin versio Walter Mittyn ihmeellisestä elämästä on kuvankaunis ja lämminhenkinen satu, joka jättää katsojalle hyvän mielen. Hissukan kasvussa itsevarmaksi ihmiseksi on aina jotain kiehtovan sympaattista, mikä vetää suun hymyyn. Osittain Islannissa kuvattu elokuva ottaa kaiken irti karuista maisemista ja maalaa kuvastoa kuin matkailumainosta. Elokuvan maisemissa silmä lepää.
Pelkkä ulkoinen kauneus ei kuitenkaan riitä tekemään elokuvasta mestariteosta. Walter Mittyn ihmeellinen elämä on tarinankerronnallisesti siihen liian suoraviivainen ja yllätyksetön. Elokuvasta puuttuu luova hulluus, mitä on nähty Stillerin aikaisemmissa töissä ja tämä on sen sijaan korvattu siloitellulla ja laskelmoidulla, jokaiseen makuun sopivalla käsikirjoituksella.
Thurberin alkuperäinen tarina keskittyi lähes täysin Mittyn päiväuniin, mutta Stillerin versiossa oikea seikkailu voittaa uneksunnan. Käsikirjoituksesta huokuu tunne, että siitä on pyritty tekemään mahdollisimman vakavasti otettava. Harmillisesti kokonaisuus tipahtaa tasapaksuun välimaastoon, eikä kultaista keskitietä etsiessään oikein uskalla luoda tarinaan elävöittäviä hyppyreitä.
Stiller ja hänen hahmonsa kannattelevat tarinaa, mutta vaikka mies sopiikin Mittyn pelokkaaseen rooliin täydellisesti, hahmon kasvusta muodostuu esteettömyydessään yksiulotteinen. Mittyyn jää kaipaamaan enemmän kulmia ja Stillerille tyypillistä itseironiaa. Koomiset sivuhahmot antavat tähän paikoin ryppyotsaisesti tehtyyn kasvutarinaan huumoria ja usein heidän viehätyksensä voittaakin ilmeettömäksi ja mauttomaksi jätetyn keskushahmon.
Walter Mittyn ihmeellinen elämä -elokuvan traileri
Elokuvatraileri Filmtrailer.com in kanssa