Animatrics-tärppi: Mary and Max

Animatrics -animaatioelokuvafestivaalien yksi suurimpia vetonauloja on maailman elokuvafestivaaleilla  palkintoja (mm. kristallikarhu Berliinissä 2009) kerännyt Mary and Max. Lyhytelokuvilla uransa aloittaneen australialaisen Adam Elliotin Harvie Krumpet voitti Oscarin vuonna 2004 ja Mary and Max, tarina eriskummallisesta ystävyydestä, on animaatiotaiteilijan esikoinen pitkien elokuvien saralla. Tarina pohjautuu ohjaaja-käsikirjoittajan omiin kokemuksiin, sillä hänellä itsellään on ollut Aspergerin syndroomaa sairastava henkilö kirjeystävänä.

Mary (äänenä Bethany Whitmore ja Toni Collette) on Melbournessa asuva 8-vuotias tyttö, jonka äiti tissuttelee päivät pitkät kotona ”teetään” eli sherryä. Hiljaisella Maryllä on kaksi ystävää: naapurin sotaveteraani setä, jolle Mary hakee päivittäin postin sekä hassu kana.

Kun Mary alkaa miettiä, mistä lapset oikein tulevat, hän saa perinteisen haikaraversion sijaan kuulla niiden löytyvän olutlasien pohjalta. Saatuaan sattumalta käsiinsä New Yorkin puhelinluettelon tyttönen alkaa pohtia, mistäköhän lapset tulevat Amerikassa. Kokistölkeistäkö? Summamutikassa hän nappaa puhelinluettelosta yhden nimen ja kirjoittaa tälle kirjeen suklaapatukan kera saadakseen vastauksen kysymykseensä.

Kirjeen saa Aspergerin oireyhtymästä kärsivä Max (äänenä Philip Seymour Hoffman), 44-vuotias yksinäinen mies New Yorkista, joka ahdistuskohtauksen jälkeen päättää vastata maailman toiselta puolelta tulleeseen kirjeeseen. Ja näin alkaa kahden hyvin erilaisen ihmisen yli 20 vuotta kestävä ystävyys.

Mary and Maxissa yhdistyy hykerryttävä huumori ja silmät kostuttava, syvällinen tarina kahden yksinäisen ihmisen selviytymisestä maailman melskeessä toinen toistaan omalla eriskummallisella tavallaan tukien. Päähenkilöiden elämistä kerrotaan asioita, jotka kuuluvat synkimpään tragediaan, mutta ne kerrotaan nuoren ja viattoman tytön sekä maailmaa perinteisestä poikkeavalla katselevan ja mieleltään sairaan miehen silmien kautta. Kaikki elämän traagisuus ei siis ole synkkää, vaan usein tragediastakin saadaan synnytettyä mustaa huumoria.

Savianimaation teko kesti lähes viisi vuotta ja laatu näkyy. Hillitty visuaalisuus ja animaatiohahmojen tarkkuus kulkevat käsi kädessä vaikuttavan käsikirjoituksen kanssa. Tummat sävyt ja varsinkin New Yorkin synkkyys tuovat paikoitellen mieleen Tim Burtonin maailmat.

Mary and Max on animaatio, mutta se ei kuitenkaan ole lastenelokuva, eikä vakavia aiheita (kuten alkoholismi ja itsemurhayritys) käsittelevän sisältönsä vuoksi sovellu perheen pienimmille.

Arvio: Päivi Laajalahti

Tähdet: ★★★★★

Näytös Animatricksissa perjantaina 14.10. klo 19.15 Andorrassa. Kesto 91 min. Aikuisille ja nuorille. Englanninkielinen dialogi. Ruotsinkielinen tekstitys.

Aiheeseen liittyvät jutut