Remi Weekesin debyyttiohjauksessa His House eteläsudanilainen pari (Sope Dirisu ja Wunmi Mosaku) pakenee sotaa Englantiin ja päätyy vastaanottokeskukseen.
Toisin kuin monella pakolaisella, heidän tarinansa on uskottava, ja he saavat mahdollisuuden asua heille osoitetussa asunnossa. Uusi ympäristö on brittiläisittäin melkeinpä slummialuetta, johon totuttautuminen ei ole helppoa eikä heillä ole lupaa edes työskennellä. Aikaa pitää siis saada kulumaan asunnossa, jossa tapahtuukin varsin kummallisia asioita.
Weekes ei juurikaan kommentoi maahanmuuttopolitiikkaa vaan haluaa päästä säikyttelemään katsojia mahdollisimman pian. Talossa tapahtuvat aavemaisuudet ovat parhaimmillaan erittäin tehokkaita, vaikka leffan painopiste ei varsinaisesti ole kauhussa vaan kahden ihmisen välisessä perhetragediassa.
Takaumissa nähtävät tapahtumat ovat jokseenkin ristiriidassa maahanmuuttovirkailijoille kerrottujen tarinoiden kanssa, ja nämä heijastuvat talon sisällä.
Elokuva on suurimmilta osin kahden näyttelijän varassa ja molemmat ovat onnistuneita rooleissaan. Netflixin hankkimien kauhuleffojen taso on tätä nykyä sen verran heikkoa, että pienen budjetin His House erottuu joukosta positiivisesti.
Tero Heikkinen
Tähdet ★★★