Ben Affleckin tositapahtumiin perustuva elokuva on täyttä valetta – paitsi että se on totta

Ben Affleckin ohjaama Argo perustuu tositapahtumiin. Elokuva, josta se kertoo, on sen sijaan silkkaa valetta.

Argo on poliittinen trilleri, jonka tapahtumat lähtevät liikkeelle vuoden 1979 marraskuusta alkaneesta Teheranin panttivankikriisistä. Tuolloin Yhdysvaltain Iranin suurlähetystö vallattiin ja 52 lähetystön työntekijää otettiin panttivangeiksi. Kaappaajat olivat paikallisia opiskelijoita, jotka vaativat Yhdysvaltoja luovuttamaan maanpakoon lähteneen syrjäytetyn šaahi Reza Pahlavin.

Kuusi lähetystön työntekijää pääsi pakenemaan, ja he saivat piilopaikan Kanadan lähetystöstä. Sielläkään he eivät olleet turvassa, sillä panttivankikriisi näytti jatkuvan pitkään, ja kaappaajat olivat heidän jäljillään.

CIA päätti järjestää erityisen turvaoperaation kuuden piileskelevän diplomaatin pelastamiseksi. Operaation puuhamieheksi palkattiin 38-vuotias Tony Mendez, jota elokuvassa esittää Ben Affleck ohjaamisen ohella.

Mendez oli ennen tätä tehtävää toiminut 14 vuotta CIA:n teknisen toimiston palveluksessa. Osaston erikoisosaamiseen kuului muun muassa räjähtävien sikarien suunnittelu Fidel Castrolle ja kissojen mikittäminen salakuuntelutehtävissä.

Mendezin omaa erikoisalaa oli ihmisten pelastaminen tukalista tilanteista henkilöllisyyttä muuttamalla. Hän oli muun muassa muuttanut mustan CIA-virkamiehen ja aasialaisen diplomaatin valkoihoisiksi liikemiehiksi käyttämällä naamioita.

Tällä kertaa Mendezin tehtävä oli viedä kuudelle Kanadan suurlähetystössä piileskelevälle diplomaatille väärät passit ja tuoda heidät Yhdysvaltoihin tavallisella reittilennolla. Tehtävä oli yksinkertainen mutta kaikkea muuta kuin helppo. Ajatolla Khomeinin johtaman Iranin hallitus antoi kaappaajille tukensa, ja käytännössä kaikki maan viranomaiset halusivat päästä kuuden piileskelevän diplomaatin jäljille.

Tarvittiin joku, joka pystyi saattamaan kuusi ihmistä turvaan turvallisesti, ettei yhä tiukemmaksi kasvava iranilaisten tiedusteluverkosto löydä heitä matkan varrella. Tony Mendez oli tähän tehtävään juuri oikea mies.

Ensin Mendezin suunnitelmaan kuului muuttaa amerikkalaisten kansalaisuus kanadalaiseksi. Se tuntui sopivalta, koska kieli ja kulttuuri olivat lähellä toisiaan. Kanadalaisia esittäville diplomaateille tarvittiin lisäksi peitetarina ja selitys sille, mitä he tekivät maassa. Iranin viranomaiset esittivät passin haltijoille hyvinkin hankalia kysymyksiä, joten pelkkä väärä henkilöllisyys ei riittänyt.

Ensin ajateltiin että he voisivat olla englanninopettajia, mutta kaikki Iranin englanninkieliset koulut oli suljettu. Kanadan hallituksen edustaja ehdotti, että he voisivat olla viljelykasveja tutkivia elintarvikeasiantuntijoita. Mendez torjui idean epäuskottavana, koska Iranissa oli talvi ja lunta maassa.

Se on leffa!

Kukaan operaatiota suunnittelevista virkamiehistä ei viikkoon keksinyt sopivaa peitetarinaa. Sitten Mendezillä välähti. Hän muuntuisi irlantilaiseksi elokuvatuottajaksi nimeltä Kevin Costa Harkins, joka etsisi Iranista kuvauspaikkoja Hollywood-elokuvaa varten.

Vaikka Iranin hallitus vastusti Yhdysvaltojen politiikkaa, maahan haluttiin kansainvälisiä yrityksiä, jotka toivat mukanaan länsivaluuttaa. Mendez piti kaiken puolin uskottavana, että innokkaat kanadalaiset elokuvantekijät voisivat lähteä tekemään elokuvaa Iraniin siitäkin huolimatta, että maa oli poliittisesti tulenarka paikka.

Mendez teki ideansa pohjalta yksityiskohtaisen suunnitelman, joka oli niin vakuuttava, että hänen esimiehensä CIA:ssa hyväksyivät sen panemisen täytäntöön.

Mendezillä oli Hollywoodiin yhteyksiä, jotka olivat perua hänen aiemmista tehtävistään. Hän soitti vanhalle tuttavalleen John Chambersille (1923–2001), joka oli myös muuntautumisen asiantuntija. Chambers oli voittanut erikois-Oscarin Apinoiden planeetan maskeerauksesta.

Mendez tapasi Chambersin (jota elokuvassa esittää John Goodman) ja efektiasiantuntija Bob Sidellin, jotka lähtivät heti mukaan operaatioon. Mendez, Chambers ja Sidell loivat vajaassa viikossa uskottavan Hollywood-tuotantoyhtiön käyntikortteineen ja keksivät kuudelle työntekijälle cv:t ja filmografiat.

Chambersilla oli operaatiota varten sopiva käsikirjoituskin olemassa. Hän oli ollut mukana tieteiselokuvan Lord of the Light esituotannossa. Elokuva ei koskaan valmistunut, mutta esituotanto oli edennyt pitkälle. Kuuluisa sarjakuvataiteilija ja Ryhmä-X:n luoja Jack Kirby oli palkattu piirtämään konseptikuvia elokuvan tulevia kuvauksia silmällä pitäen.

Käsikirjoitus ja Kirbyn piirtämät näyttävät kuvat olivat yhä Chambersin hallussa, sillä hänen piti toimia elokuvan maskeeraajana. Konseptikuvat olivat loistavaa rekvisiittaa tekeillä olevalle kuvitteelliselle elokuvalle.

Lord of the Lightin tapahtumat sijoittuivat planeetalle, jonka maisemat muistuttivat hieman Irania. Teheranilainen basaari sopisi mainiosti erään tärkeän kohtauksen lavasteeksi.

Mendez piti käsikirjoitusta juuri sopivana, mutta hän teki yhden merkittävän muutoksen. Hän poisti käsikirjoituksesta kansilehden ja antoi elokuvalle nimen Argo.

Nimi napattiin kreikkalaiseen mytologiaan perustuvasta fantasiaelokuvasta Taistelu kultaisesta taljasta (1963). Argo on elokuvan alus, jolla tarinan sankari Jason purjehtii, ja elokuvan englanninkielinen nimi onkin Jason and the Argonauts.

Vaikein vielä edessä

Lavastettu elokuvayhtiö sai nimen Studio Six Productions, mikä viittasi kuuteen amerikkalaisdiplomaattiin. Valeyhtiöllä oli Hollywoodissa täydellinen toimisto paikalla, joka vapautui Michael Douglasilta sen jälkeen, kun Kiina-ilmiö valmistui. Toimisto oli varustettu puhelimilla ja kirjoituskoneilla, ja rekvisiittana oli julisteita ja filmikelojen koteloita. Yksi puhelinlinja oli varattu CIA:n käyttöön.

Mendez ja Chambers suunnittelivat sivun kokoisen mainoksen, joka julkaistiin elokuvabisneksen ykköslehdissä Varietyssä ja Hollywood Reporterissa. Kun ne julkaistiin, kaksi muuta puhelinta alkoi soida. Molemmat lehdet halusivat tehdä tulevasta tieteiselokuvasta artikkelit.

Toimistolla päivystävä Sidell joutui vastaamaan elokuvaan liittyviin kysymyksiin kieli keskellä suuta. Hän kertoi, että elokuvaan tulee niminäyttelijöitä, mutta yksityiskohdat halutaan pitää salassa. Sidellillä oli paljon tuttuja elokuva-alalla, ja häneltä alettiin kysellä töitä Argossa ja ottamaan vastaan ehdotuksia muistakin kehitteillä olevista projekteista.

Vaikeampi tehtävä oli kuitenkin Mendezillä, joka matkusti väärennetyt passit mukanaan Teheraniin. Hänen piti etsiä käsiinsä piileskelevät amerikkalaisdiplomaatit, suostutella heidät esittämään filmiryhmän jäseniä ja saattaa heidät Kanadaan lähtevään lentokoneeseen. Ben Affleckin elokuva kertoo loput.

Argo perustuu Joshuah Bearmanin Wired-lehdessä kirjoitettuun artikkeliin, jonka pohjalta Chris Terrio laati käsikirjoituksen. Elokuva pohjautuu myös Mendezin kirjoittamaan kirjaan The Master of Disguise. Elokuvan roolihahmot pohjautuvat pääosin todellisiin henkilöihin, mutta mukana on yksi kokonaan Terrion luoma hahmo: vale-Argon tuottaja Lester Siegel, jota esittää veteraaninäyttelijä Alan Arkin.

Elokuvassa tapahtumia on luonnollisesti jonkin verran dramatisoitu. Tämän artikkelin faktat kuitenkin perustuvat Wired-lehden ja Hollywood Reporterin tietoihin, jotka eivät ole peräisin elokuvasta vaan tosielämän tapahtumista. Tieteiselokuvaa nimeltä Argo ei koskaan ollut olemassa, mutta tapahtumat sen ympärillä ovat täyttä totta.

Argo palkittiin parhaan elokuvan Oscarilla vuonna 2013. Lisäksi elokuva voitti Oscarit käsikirjoituksesta ja leikkauksesta. Elokuva on tällä hetkellä katsottavissa ainakin C More -palvelussa, ja sen voi vuokrata esimerkiksi Apple TV:stä tai Blockbusterista.

Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran Episodissa 10/2012.

Aiheeseen liittyvät elokuvat