Robert Bentonin klassikko Kramer vastaan Kramer palkittiin mm. 5 Oscar-palkinnolla. Parhaan elokuvan lisäksi parhaan miespääosan ja naissivuosan pystit menivät elokuvan tähdille: jo silloin tähtistatuksesta nauttivalle Dustin Hoffmanille ja hieman menestystä keränneelle Meryl Streepille.
Vanity Fairin tomittaja on juuri julkaissut Streepin elämää käsittelevän elämäkertateoksen Her Again: Becoming Meryl Streep, joka paljastaa yksityiskohtia kolminkertaisen Oscar-voittajan urasta ja yksityiselämästä.
Streep seurusteli kaksi vuotta Kummisedästä ja Hikisestä iltapäivästä tutun John Cazalen kanssa. He tapasivat vuonna 1976 oltuaan samassa Shakespeare in the Park -produktiossa Mitta mitasta. Suhde loppui kuitenkin lyhyeen, kun Cazalelle diagnosoitiin laajalle levinnyt keuhkosyöpä. Streep liittyi Kauriinmetsästäjät -elokuvaan, jotta voisi viettää aikaa rakkaansa kanssa vielä ennen kuolemaa. Cazale ei koskaan ehtinyt nähdä valmista elokuvaa.
Streep sai manageriltaan ehdotuksen Kramer vastaan Kramer -nimisen elokuvan koekuvauksiin. Elokuva kertoo huoltajuuskiistasta kahden vanhemman välillä – vaimo jättää poikansa miehensä luokse, mutta palaa myöhemmin ja vaatii lapsen huoltajuutta itselleen. Vastanäyttelijänä olisi mm. Keskiyön Cowboysta ja Miehuuskokeesta tunnettu Dustin Hoffman, joka myös henkilökohtaisessa elämässään käy läpi eroprosessia.
Koekuvauksissa Streep kohtasi kolme miestä elokuvan takana: ohjaaja Bentonin, tähti Hoffmanin ja tuottaja Jaffen. Streepiä oltiin kaavailtu pienempään rooliin yhden illan jutuksi, mutta Streepin ymmärrys roolihenkilöä kohtaan sai miehet toisiin ajatuksiin. Siitäkin huolimatta, että mikäli he valitsisivat Streepin Joanna Kramerin rooliin, käsikirjoitusta pitäisi muokata koska heidän alkuperäinen ajatuksensa hahmosta oli näyttelijän mukaan väärillä raiteilla.
Ohjaaja Benton muistelee, että Streepin tapaaminen oli huonoin tapaaminen kenenkään kanssa – hän oli hiljainen ja mukava, eikä sanonut paljoakaan. Tässä tarinat eroavat huomattavasti – Streepin mukaan hänellä oli paljon sanottavaa, mutta ohjaaja ei muista tätä. Hoffman kääntyi Bentonin puoleen Streepin lähdettyä ja sanoi: ”Siinä on Joanna.”
Syyksi esitetään sitä, että Hoffman tiesi Streepin menettäneen hiljattain miehensä. Hoffman oli kiinnostunut saada rooliin henkilö, joka oli kokenut tuoreeltaan henkistä kärsimystä ja kipua. Vanity Fairin jutussa sanotaan, että juuri ”Merylin heikkous, ei voima” vakuutti Dustinin. Benton oli samaa mieltä.
Tuotantoyhtiöt eivät tahtoneet Streepiä rooliin, koska hän ei vaikuttanut tarpeeksi elokuvatähdeltä – enemmän luonnenäyttelijältä. Hoffman ja Benton saivat tahtonsa lyötyä kuitenkin läpi.
Elokuvan kohtaukset kuvattiin normista poiketen kronologisessa järjestyksessä. Lapsinäyttelijän haluttiin reagoivan mahdollisimman luontevasti elokuvan tapahtumiin – tästä syystä hän sai tietää vasta kuvauspäivänä mitä elokuvassa tapahtuu ja Hoffman antoi itse hienovaraisesti elokuvapojalleen ohjaajan ohjeet.
Vasta toisena kuvauspäivänä Hoffman järkytti koko kuvausryhmän ja vastanäyttelijänsä. Aamulla kuvattiin kohtaus, jossa Hoffmanin Ted Kramer seuraa hysteeristä Joannaa käytävään. Lounaan jälkeen kohtaus kuvattiin lähikuvina. Juuri ennen kohtauksen alkua Hoffman löi Streepiä kasvoille, jättäen punaisen jäljen vastanäyttelijänsä poskelle. Ohjaaja kuuli tapauksesta ja ajatteli, että se on elokuvan loppu. Streep kuitenkin näytteli kohtauksen. Streep olisi todennäköisesti pystynyt näyttelemään kohtauksen yhtä vaikuttavasti ilman lyöntiä, mutta Hoffman halusi varmistaa asian. Rajan ylitykset eivät kuitenkaan loppuneet tähän.
Kohtauksessa jossa Streepin täytyi itkeä hississä ja kertoa ettei rakasta miestään enää, Hoffman näytteli kameroiden takana hissin ulkopuolella. Yhden elokuvan tuottajan Richard Fischoffin mukaan Hoffman alkoi improvisoida omia repliikkejään – hän provosoi Streepiä puhumalla syöpään kuolleesta Cazalesta ja heidän yksityiselämästään, jotta saisi haluamansa reaktion vastanäyttelijästään irti. ”Meryl meni aivan valkoiseksi”, Fischoff sanoi. Hän muistuttaa, että Streep oli tehnyt kotityönsä roolin suhteen, ja mikäli Hoffman halusi työskennellä metodinäyttelemistä hänen pitäisi soveltaa sitä itseensä, ei muihin.
Streep lähti raivoissaan kuvauksista, mutta Benton ei muista hänen murtuneen koskaan kuvausten ulkopuolella. Kaikki psykologiset temput ja reaktiot Streep kohdisti aina kuvaustilanteeseen.
Hoffman käytti kyseenalaisia menetelmiä myös lapsinäyttelijä Justin Henryyn, kehottaen ennen kohtausta ajattelemaan että hänen koiransa kuolisi. Eräässä kohtauksessa jossa Henryltä tarvittiin aitoja kyyneliä, Hoffman kertoi ettei poika tulisi välttämättä näkemään ”filmiperhettään”, kuvausryhmää tai muita elokuvassa työskennelleitä elokuvan valmistumisen jälkeen enää koskaan. Karu todellisuus, mutta järkyttävä mielikuva kuvausryhmäläisten kanssa ystävystyneelle nuorelle pojalle. Justinin itkusta ei tullut loppua.
Ravintolakohtauksessa Hoffman veti kameramiehen sivuun: ”Jos paiskaan valkoviinilasin seinään, saatko sen kuvaan?” Hoffman lupasi olla varovainen ja kameramies pyysi siirtämään lasia hieman. Kohtauksen lopuksi hän todella paiskasi lasin ja Streep säpsähti tuoliltaan. ”Seuraavalla kerralla kun teet tuon, arvostan jos kertoisit etukäteen”, Streep sanoi lasinsirpaleita hiuksissaan.
Lopun oikeussalikohtaukseen Benton oli pyytänyt Streepiä kirjoittamaan äidin monologin uudestaan. Se oli menestys, ja ohjaajan mukaan osoitti Hoffmanille Streepin osaavan näytellä tarvittavia reaktioita myös ilman läpsimisiä tai loukkaavia temppuja. Se oli Streepin voitto, vaikka Hoffman käytti myöhemmin vielä kerran jo hississä käyttämänsä John Cazale-temppua.
Kuvausten päätyttyä Streep oli sanonut Hoffmanille palaavansa taas teatteriin. ”Et enää koskaan palaa”, Hoffman oli sanonut, mikä osin pitikin paikkansa. Streepille on siitä elokuvasta lähtien ollut paikka elokuvamaailmassa. Myöhemmin Hoffman kommentoi elokuvan kuvausten aikaa stressaavaksi ajaksi vireillä olevan avioeron, huumeiden ja juhlimisen vuoksi. Oscar-kiitospuheessaan Streep kiitti aivan ensiksi Bentonia ja Hoffmania, jolle hän ”on palkinnon velkaa”.
Koko artikkeli (lyhennelmä kirjan luvusta) on luettavissa Vanity Fairin sivuilta. Alhaalla linkit elokuvan traileriin ja kiitospuheeseen.
Kuva elokuvasta Kramer vs. Kramer