Dokumentaristi Mika Ronkainen sekä muusikko Kai Latvalehto, Aknestik-yhtyeen entinen kitaristi, ovat tunteneet toisensa jo parikymmentä vuotta. Kun Latvalehto avusti Ruotsalainen avioliitto -elokuvan (Det enda rationella, 2009) tekemisessä, se oli ensimmäinen kerta, kun hän aikuiselämänsä aikana puhui ruotsia useamman päivän putkeen. Kieli, jonka kanssa hän oli kasvanut, sai herkistyneeseen tilaan, ja hieman myöhemmin Ronkaisen tavatessaan hän kertoi tälle lapsuudestaan Ruotsissa.
Ronkainen muistelee, että Latvalehto olisi alunperin lähestynyt häntä idealla Ruotsissa esiin nousseista toisen sukupolven ruotsinsuomalaisartisteista. Ronkainen ei aluksi pitänyt asiaa merkittävänä.
– Sitten tajusin, että kyseessä oli Kain sukupolvi. Ehkä hänellä oli taustalla ajatus ”Jos olisin jäänyt, olisin yksi heistä”.
Latvalehto halusi näyttää Ronkaiselle lapsuutensa maisemia, ja he lähtivät matkalle Göteborgiin.
– Kain isä kävi viemässä meidät juna-asemalle Luulajaan, Ronkainen muistelee. – Se oli ensimmäinen kerta, kun tapasin Tanen. Istuin takapenkillä ja kuuntelin, kun nämä piruilivat toisilleen rakastaen mutta joskus aika rankastikin. Siinä näki jo valmiin jännitteen mikä heidän välillä oli.
Kun päätös elokuvasta oli tehty, ei ollut vaikea suostutella Tauno Latvalehtoa poikansa kuskiksi uudelle matkalla Göteborgiin, jonne isä oli pakannut perheensä Kain ollessa muutaman vuoden ikäinen. Vuonna 2010 he lähtivät parin viikon automatkalle Oulusta Ruotsin läpi Göteborgiin. Autossa käytyjen keskustelujen taltioimiseksi rakennettiin melkoinen kameraripustus.
– Sanoin [kuvaajalleni Taipaleenmäen] Vesalle haluavani, että kuvataan kolmella kameralla, niin saadaan leikkausvaraa ja fiktion tuntua. Ajoimme toisella autolla heidän edessään, ja kuulin luureista langattomalla yhteydellä mitä siellä puhuttiin.
– Voisi saada 50 tunnin hupailun jossa ihmiset näyttävät eri ruumiinosia meille viereiseltä kaistalta, Latvalehto naureskelee auton kameratelinelisävarusteen aiheuttamaa huomiota.
Se herätti myös virkavallan kiinnostuksen.
– Poliisi pysäytti meidät ratsiassa, katsoi kameroita ja kysyi mitä teemme. Kerroimme mistä on kyse ja hän kysyi, että: ”Tokihan teillä on luvat kunnossa?” Me vastasimme, että: ”Ilman muuta, eihän tämän luokan produktiota tehdä ilman lupia”. Onneksi se keskustelu loppui siihen.
Jouni Vikman