Ajankohta ei voisi oikeastaan olla osuvampi – Yle esittää brittiläisen minisarjan Salisburyn myrkytykset juuri, kun venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi toipuu elokuisesta myrkytysyrityksestä. Kesällä valmistunut fiktiosarja ammentaa vuonna 2018 Englannissa tehdystä iskusta, jonka uhreina olivat ex-agentti Sergei Skripal ja hänen tyttärensä.
Britannian kuningatar antaa salamyhkäisesti viitteitä todellisista ajatuksistaan mm. koruvalinnoin, mutta tämän brittisarjan tekijät eivät ole aina yhtä hienotunteisia. Jo heti alkuminuuteilla esitetään aitoa uutiskuvaa Vladimir Putinista samalla kun ääniraidalla puhutaan Idän pedosta. Jälkimmäisen voi tosin tulkita viittaavan myös kylmään ilmavirtaukseen, mikä lähestyy idästä sarjan tapahtuma-ajankohtana.
Myrkytystapaukset ovat tietyllä tapaa vähän kuin kertomukset tietokonevirusten hyökkäyksistä – kun tällaista aihetta ryhdytään kuvittamaan tv-sarjaksi tai elokuvaksi, kiihkeätahtista toimintaa ja voimankäyttöä vaativia tilanteita ei välttämättä saada mukaan ollenkaan. Salisburyn myrkytyksetkään ei esittele agentteja kirmaamassa pitkin katonharjoja tai ryttäämässä peltiä. Sen sijaan sarja pyrkii kuvaamaan suljettujen ovien takaisten tutkijoiden päätösprosessia, heidän yrityksiään päästä yllättävän tilanteen tasalle ja saada syylliset jäljitettyä ilman massapaniikkia.
Skripaleja ei ole nostettu sarjan keskeisiksi hahmoiksi, vaan kasvot hermomyrkyn uhrille antaa Rafe Spallin (mm. Piin elämä) näyttelemä etsivä Bailey. Kahden lapsen isä alkaa nähdä harhoja ja luhistua kesken tavallisen arjen, mutta miehekkääseen tapaan hän vakuuttelee olevansa kunnossa aina siihen asti, kunnes tuskin pystyy puhumaan. Spallin vuorosanojen määrä on selvästi vähäisempi kuin tapauksen tutkinnan johtoon repäistävän Tracy Daszkiewiczin(Anne-Marie Duff, mm. His Dark Materials), mutta hyvä käsikirjoitus tai näytteleminen ei olekaan pelkkää puhetta.
Käsikirjoittajien (Adam Patterson & Declan Lawn) ratkaisu käyttää pientä ja sössöttävää Daszkiewicziä sarjan toisena päähenkilönä toimii sujuvasti. Tarinaa kuljetetaan viiltävän vakavien uutisklippien avulla, mutta niiden lisäksi kentällä nähdään karjuvaa äijää, tulistunutta äitiä ja monta muuta rajumpaa hahmoa. Näiden vastapainona on hyvä olla joku, joka on Dazkiewiczin tapaan kuin päiväkerhon täti, säyseä ja helposti lähestyttävä.
Salisburyn myrkytykset lauantaisin 3.10.20 klo 22.20 alkaen ja Yle Areenassa.