Hassel-sarja vie nimihahmon Tukholman kaduilta EU-päämajaan Brysseliin, ja samalla dekkarijuoni muuttuu vähitellen poliittisen trillerin suuntaan.
Nimihahmoa esittävälle Ola Rapacelle kirjat ovat tuttuja vuosien takaa.
– Nykyään Tukholma on kuitenkin aivan erilainen paikka, joten halusimme poiketa kirjoista ja tehdä tästä oman juttumme, Rapace kertoo.
Tukholman lisäksi myös Hassel on erilainen Rapacen mukaan kuin 1980-luvulla.
– Jotta voisimme tehdä modernin Hassel-sarjan ja modernia televisiodraamaa, meidän on pystyttävä siirtämään henkilöhahmot nykymaailmaan. Totta kai on myös yhtäläisyyksiä.
Rapace on Ruotsissa kysytty näyttelijä, eikä hän ensin edes halunnut tehdä koko sarjaa. Ohjaaja Amir Chamdin sai kuitenkin mielen muuttumaan.
– Amir tekee työtään täysillä, ja hän halusi luoda jotain uutta ja tuoretta ruotsalaiseen televisiomaailmaan.
Rapace ja Chamdin tulivat keskenään hyvin toimeen, mutta keskusteluakin syntyi.
– Ruotsissa on vanha klisee poliisin pyhästä raivosta, enkä pitänyt siitä, koska olen nähnyt aivan liikaa sympaatttisia kyttiä, joilla on alkoholiongelma. Halusin että minun Hasselini ei juo enää kuin kivennäisvettä. Hänellä on sisällään raivoa, mutta en halunnut siitä itsetietoisen kliseistä vaan enemmän lapsen suuttumista muistuttavaa. Halusin hänestä ilkeämmän kytän, joka tekee virheitä ja hakkaa joskus väärän tyypin, Rapace selittää.
Amir Chamdin voisi itse olla rikossarjan roolihahmo. Pipoon ja huppariin pukeutunut ohjaaja on kuin nuori Al Pacino Serpicossa. Hän sanoo, että Hassel oli ensimmäinen katu-uskottava ruotsalaisen poliisisarjan päähenkilö.
– Hassel ei istunut nojatuolissa Östermalmilla maistellen konjakkia ja kuunnellen oopperaa vaan tuli toimeen lähiön kasvattien kanssa. Katsoin nuorena Kojakia ja Hill Street Bluesia, ja sellainen sopii minun tyyliini.
Chamdinin tyyliin sopii myös näyttää Tukholman rosoisempaa puolta.
– Ne jotka asuvat Tukholmassa, tuntevat muunkin kuin postikorttimaiseman. Itse asiassa 80 prosenttia Tukholmasta on jotain aivan muuta.
Nordic noir -termistä puhutaan nykyään ruotsalaisten rikossarjojen yhteydessä paljon. Chamdinin mielestä Hassel on pikemminkin kovaksikeitettyä noiria.
– Se kuvaa enemmän noir-käsitteen alkuperäistä ajatusta eli film noiria, jota alettiin tehdä 1940-luvulla. Kolmas mies ja muut vastaavat elokuvat. Me käytimme paljon tummia varjoja ja kuvasimme yöllä, mikä vaikuttaa tunnelmaan. Nordic noir ei ole sama kuin film noir.
Klassisten film noir -elokuvien lisäksi Chamdin halusi ottaa vaikutteita 1970-luvun amerikkalaisista rikoselokuvista.
– Puhuimme paljon Gene Hackmanista ja Kovaotteisista miehistä. Siinä keskitytään roolihahmoon ja kaikki on kuvattu oikeasti ilman digiefektejä. Sen kuvauksissa oli oikea poliisi mukana, ja me halusimme tehdä samoin. Kun kuvaa kyttäyskeikkaa, miksei kysyisi neuvoa tyypiltä, joka on tehnyt sitä tuhansia kertoja. Se näkyy myös Ola Rapacen näyttelijätyössä. Halusimme olla niin lähellä todellista elämää kuin mahdollista.
Hassel katsottavissa Viaplay-palvelussa 8. syyskuuta alkaen.