Koominen tarina, traaginen pohjavire: Dome Karukoski kertoo Mielensäpahoittajasta

Kuva: Jari Lam

Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja-kirjat ovat hauskaa luettavaa, mutta Dome Karukosken elokuva tuntuu yllättävän melankoliselta.

– Mielestäni kirjatkin ovat sitä, ohjaaja sanoo.

– Kaikissa Mielensäpahoittaja-kirjoissa on traaginen pohjavire. Tapa katsoa muuttuvaa maailmaa on koominen, mutta komedian arvo lähtee enemmän oikeista ihmisistä ja oikeista hetkistä sen sijaan, että se lähtisi hahhahhaa-huumorista.

Mielensäpahoittajan hahmo toi Karukoskelle mieleen hänen oman isänsä, joka täytti 80 vuotta niihin aikoihin kun hän luki Kyrön kirjoja ja laati käsikirjoitusta.

– Isällä on tosi pinttyneitä tapoja. Tietyt uutiset ja tietty uutisankkuri pitää olla. Jos hän on laittanut jotain pöydälle, niin on jonkun muun syy, jos se on hukassa. Kaikki pitää olla järjestyksessä. Isäni on jonkinlainen mammutti. Hän on nähnyt maailman, jossa ei ollut mitään lentäviä skeittilautoja.

Antti Litja tekee nimiroolissa hienon roolisuorituksen. Litja on esittänyt hahmoa myös kuunnelmissa ja näyttämön lavalla. Litja on niin hyvä, että on vaikea kuvitella ketään muuta rooliin. Karukoski kertoo kuitenkin, että Litjan valinta ei ollut itsestäänselvyys, sillä hänellä oli mielessä kaksi muutakin näyttelijää, joiden nimiä hän ei kuitenkaan halua paljastaa. Mutta kun Karukoski näki Litjan Mielensäpahoittajan roolissa näyttämöllä Turussa, valinta oli selvä.

– Se oli Miniä-näytelmän esitys, ja hän oli niin hyvin omaksunut hahmon. Tulkinta oli teatterin keinoin tehty, mutta se vain piti muuttaa elokuvan ilmaisuun sopivaksi.

Karukoski tapasi Litjan, jolla oli kuitenkin aluksi oman epäilyksensä. Litja ei ollut varma kääntyykö Kyrön teksti lainkaan elokuvaksi. Kun Karukoski kertoi Litjalle ajatuksensa siitä, miten elokuva pitää tehdä, niin asia oli selvä.

Litjan tunnetuimpia rooleja on Risto Jarvan ohjaaman Jäniksen vuoden pääosa. Mielensäpahoittajassakin nähdään kohtaus, jossa Litjan roolihahmo kohtaa jäniksen. Karukoski kuitenkin kertoo, että idea ei tullut Jäniksen vuodesta, vaikka se kuuluukin hänen kotimaisiin suosikkeihinsa.

– Tavallaan siinä on teema, että sienet ja potut löytyy luonnosta, mutta nykyaikana kaikki pitää geeneillä kasvattaa. Sitähän se yrittää näyttää, että Suomen luonto on rikas, ja siitä tuli ajatus, että meillähän on citykaneja – sehän on riistaa.

Karukoski teki elokuvan käsikirjoituksen Tuomas Kyrön kanssa. Yhteistyö sujui Karukosken mukaan orgaanisesti.

– Kyrö kirjoitti ensimmäiset pari versiota, ja sitten minä kirjoitin pari versiota. Tavattiin aina siinä väleissä ja keskusteltiin mihin suuntaan käsikirjoitus on menossa.

Karukoskella oli vahva näkemys siitä, miten kirjat pitäisi sovittaa elokuvaksi. Hänelle oli tärkeätä, että kieli pysyi Kyrön kielenä.

– Minä tavallaan muokkasin rakennetta ja tarinaa aika paljon, ja Tuomas muokkasi kieltä ja myös tarinaa. Aika tasapuolisesti kirjoitettiin, ja sitten lähempänä kuvauksia kirjoitusvastuu siirtyi enemmän minulle.

Loppuvaiheessa kirjoitusprosessiin tuli mukaan myös Pekko Pesonen, joka on käsikirjoittanut Karukosken elokuvat Tyttö sinä olet tähti ja Napapiirin sankarit. Pesonenkin laati käsikirjoituksesta yhden version.

– Kirjoitimme vielä pari versiota sen jälkeen, mutta oli kiinnostava kokemus antaa paperi hetkeksi jollekin toiselle ja katsoa uusia näkökulmia. Sieltä tulee aina jotain kiinnostavaa uutta.

Elokuva on visuaalisesti tyylikäs, ja sen kuvasto näyttää monipuoliselta ja tarkkaan mietityltä. Ohjaajan mukaan siinäkin oli innoittajana Kyrön teksti.

– Kyllä se aina tekstistä lähtee. Kun luin kirjaa, niin nappasin kiinni siitä tunteesta, jossa Mielensäpahoittaja on vanhainkodissa, Miltä tuntuu, kun vaimolla on muistitauti, ja tavallaan vaimo on katoamassa maailmasta. Siitä tuli mieleen kantava visuaalinen estetiikka.

Mielensäpahoittaja on supisuomalainen elokuva, ja monet siinä nähtävät asiat kumpuavat suomalaisesta todellisuudesta. Elokuvan alussa esitellään arkistomateriaaleja käyttäen

Mielensäpahoittajan ajatuksiin vaikuttaneita tapahtumia, joihin kuuluvat oleellisesti muun muassa sellaiset suomalaiset suurmiehet kuten Urho Kekkonen ja Lasse Viren. Elokuva tuntuu kuitenkin kelpaavan myös ulkomaiselle yleisölle. Leijonasydämen tapaan Mielensäpahoittaja on valittu arvostettujen Toronton elokuvajuhlien ohjelmistoon.

– Kyllä minä jännitin sitä Toronto-valintaa, Karukoski myöntää. – On aivan selvää, että Virenit ja Kekkoset eivät herätä samanlaista reaktiota, mutta kyllä ulkomaalainenkin ymmärtää sen viestin, että se on hänen maskuliininen maailmansa. Se tulee ajasta, jolloin naiset oli keittiössä ja miehet teki urotekoja.

Teksti: Jussi Huhtala
Kuva: Jari Lam

Aiheeseen liittyvät elokuvat

Aiheeseen liittyvät jutut