”Menestystekijäni on aito yhteys pelkoon” – Halloween-tähti Jamie Lee Curtis on kauhun kuningatar

Halloween. Kala nimeltä Wanda. True Lies. Niitä Jamie Lee Curtis pitää tärkeimpinä urallaan, joka toi hänelle Kultaisen leijonan elämäntyöpalkinnon Venetsiassa aikaisemmin syksyllä. Italialaiset fanit järkyttyivät, sillä Vaihtokaupat on heille jouluklassikko. ”Sitäkö näytetään tv:ssä, kysyin ja he sanoivat ’Kyllä’. Ihan kokonaanko, jatkoin ja he vastasivat ’Kyllä’. En voinut olla ajattelematta 14-vuotiaita poikia katsomassa jouluna televisiosta kaunista, 21-vuotiasta minääni. Vähän eri tunnelmaa kuin Amerikassa”, totesi Curtis näyttäen huikealta hulvattomissa Peggy Guggenheim -laseissaan. Koska häneltä se käy.

Yleisö rentoutuu selvästi, kun Jamie Lee Curtis myöntää itsekin rakastavansa Vaihtokaupat-komediaansa.

– Ensinnäkin, se on edelleen hauska. Paramountilla ei oltu iloisia, kun John Landis ilmoitti ottavansa minut ainoaksi naispääosaksi. Roolini on lahja Johnilta, joka tutustui minuun kiitos kauhun. Hän teki lyhytelokuvan Coming Soon 1950-luvun trailereista, ja kenet hän kutsuisi kertojaääneksi? Miten olisi se nuori nainen, joka nyt on kaikissa kauhuelokuvissa.

Tähti on selvästi ylpeä urastaan, joka on tuonut hänet siitä ensimmäisestä roolista John Carpenterin vuoden 1978 elokuvassa aina Venetsiaan asti puhumaan vielä yhdestä lisäyksestä sen aloittamaan sarjaan, Halloween Killsistä.

Haddonfieldin ääni laajenee

David Gordon Greenin vuoden 2018 Halloween osoittautui hitiksi. Siinä Laurie Strode (Curtis), hänen tyttärensä ja tyttärentyttärensä jättävät Michael Myersin vangittuna Laurien palavan talon kellariin. Mutta Laurien matkatessa sairaalaan Michael pakenee – yllätys, yllätys – terrorisoimaan Haddonfieldia jälleen kerran.

– Kun puhuimme miten jatkaa franchisea, looginen idea oli laajentaa sitä, jotta sitä voisi myöhemmin jatkaa, Green kertoi Venetsiassa.

– Tarkoitus oli tehdä vuoden 2018 versiosta omilla jaloillaan seisova. Halusimme houkutella alkuperäisen elokuvan faneja ja saada uusia faneja, ja jos ihmiset pitäisivät siitä, voisimme laajentaa sen trilogiaksi. Oli huikeaa, kun saimme alkaa tehdä toista lukua ja olemme hyvin lähellä kolmannen kuvausten aloittamista.

Hän päätti tuoda kuvaan alkuperäisestä tuttuja hahmoja: Lindseyn, sheriffi Brackettin ja Marion Chambersin. Kaikki kolme elokuvaa tapahtuisivat saman yön aikana.

– Oli hauska tutkia John Carpenterin ja Debra Hillin kokoamaa hahmogalleriaa ja todeta: meitä on jo siunattu Jamie Lee Curtisilla, mutta uskaltaisimmeko kysyä mukaan muitakin vanhoja ystäviä? Se oli mahdollisuus Haddonfieldin äänen laajentamiselle.

Hän on saanut jopa päätähtensä innostumaan tarinasta. Se ei ole pikkujuttu ottaen huomioon, että tämä on tapellut kyseisen tappajan kanssa jo 43 vuotta, mikä kuulostaa melko uuvuttavalta.

– Rehellisesti sanottuna, innostuksen taso on suoraan verrannollinen annettuun tehtävään, Curtis toteaa.

– Minä olen vastuussa siitä, mitä mieltä olette minusta, ja sen päätätte niiden töiden perusteella, joita olen saanut tehdä. Vuoden 2018 elokuvassa David kaivautui vähän syvemmälle, mikä teki siitä tyydyttävän projektin. Hän oli myös kaukonäköinen. Tuolloin naiset alkoivat tunnistaa traumojaan ja antoivat niille äänen. Ankaran ja julman elämän todellisuus kohtasi mielenkiintoisella tavalla Laurien kuvitteellisen ankaran ja julman elämän.

– Se jatkuu edelleen sillä kaikkialla on havaittavissa yhteisön raivoa koneistoja kohtaan. Halloween Killsissä joku sanoo: ”Systeemi on rikki.” Se on rikki kaikkialla maailmassa ja ihmiset alkavat protestoida. Minun pitäisi itse asiassa viedä David Las Vegasiin, voittaisin valtavasti rahaa, sillä hänen katseensa on tulevassa. Seuraava elokuva vain vahvistaa sitä.

Tilaisuus kirkua

On hauska kuulla Curtisin puhuvan Lauriesta kuin he olisivat vanhat ystävät. Ehkä he ovatkin.

– Tiedätkö, Laurie ja Jamie, olemme yhtä ja samaa. 40 vuoden jälkeen minua voi kutsua Laurieksi. Mutta hän on olemassa Debran ansiosta, koska John, niin mukava kuin hän onkin, on vain äijä. Debra kyllästi Laurien voimalla, älyllä ja haaveilevalla romanttisuudella.

– Ihmisissä hienointa on muutos. Voimme saada rökityksen, mutta luumme paranevat ja jatkamme matkaa. Ihmiset samastuvat Laurieen, koska hekin ovat painiskelleet demoniensa kanssa. Viimeisessä vuoden 2018 elokuvaan kuvaamassamme kohtauksessa Laurie istuu yksin autossaan katsoen Michaelin bussin poistumista vankilasta. On alkoholia, ase ja ja 40 vuotta kummittelevaa menneisyyttä. Paikalle kävellessäni näin, että koko työryhmä on hiljaa, ja kaikilla on nimikyltti: ”Me olemme Laurie Strode”. Se oli merkityksellinen hetki minulle näyttelijänä ja ihmisenä.

– Yksi syistä, jonka vuoksi tunnen vetoa kauhuelokuviin on tilaisuus kirkua, lisää Green, joka luultavasti saa lisääkin tilaisuuksia, koska työstää parhaillaan myös Manaajan uusintaa.

– Voi olla yhdessä muiden ihmisten kanssa ja päästää vähän valloilleen turhautumista maailmaan, oman elämän tragedioita ja yleensä asioita, joita patoamme sisällemme. On hieno vuoristorata sulkeutua samaan huoneeseen ystävien ja tuntemattomien kanssa ja kiljua. Halloween Ends tarjoaa lopulta meidän versiomme meditatiivisuudesta ja ratkaisuista, saatte nähdä miten kaikki nivoutuu yhteen.

Curtis uskoo, että valmiina trilogia kuvastaa meidän aikaamme.

– Katson uutisia joka päivä. Monissa paikoissa ei tunnu olevan mitään toivoa. Elämme vaikeita aikoja, eivätkä ne koskaan ole olleet helppoja. Totta kai on toivoa ja hyviä ihmisiä, mutta elämme jakautuneessa maailmassa, ja paha tuntuu olevan niskan päällä. Se ei tarkoita, että niin olisi aina, mutta se on voittanut monta kertaa historian aikana. Toivon tämän toimivan yhtä lailla peilinä kuin viihteenä.

Aito yhteys pelkäämiseen

John Carpenter on edelleen mukana kuvassa, tällä kertaa elokuvan musiikin kautta.

– Tämän franchisen upeimpia mahdollisuuksia on tilaisuus työskennellä Johnin kanssa, toteaa Green, joka tunnustaa alkuperäisen elokuvan yksinkertaisuudessaan karmivien melodioiden seuranneen häntä teatterista kotiin lapsena.

– Hän työsti musiikkia poikansa Codyn ja muusikko Daniel Daviesin kanssa. Lähetin hänelle alustavia käsikirjoituksia saadakseni palautetta ja haastoimme toisiamme välillä, mutta lopulta lähdimme tuotantoon versiolla, josta olimme molemmat innoissamme.

Muusikoiden motto oli kuulemma: ”on ilo säestää pahuutta”.

– John on pohjimmiltaan muusikko, toteaa Curtiskin. – Halloweenia kuvatessamme hän soitti rock-bändissä Coup de Villes.

Halloween Killsin alussa on kohtaus, jossa kolmikko laulaa baarissa heidän lauluaan, Green nauraa.

Mutta haastattelemamme kaksikon vastuulla on tarjota tyydyttävä päätös, ja he tuntuvat pystyvänsä siihen.

– Luin kolmannen osan koneessa matkalla tänne. Se on huikea tapa päättää trilogia, toteaa Curtis, joka samalla hämmästelee pitkää uraansa kauhun parissa.

– Säikyn helposti, ja oikeasti, jos googlaatte minusta kuvia lapsena, näytän kaikissa kauhistuneella. Jopa vastasyntyneenä näytin kirkuvan kauhusta. Olen kokenut traumoja ja väkivaltaa. Aito yhteys pelkoon teki minusta menestyksen kauhussa.

Halloween-sarjassa hän arvostaa eniten sen jalat maassa -asennetta, vaikka sen kapteeni Kirk -naamiossa kulkeva pahis onkin harvinaisen immuuni tappamisyrityksille. Hän huomauttaa, ettei edes Donald Pleasencen yllättävä paluu perustunut Peter Cushingin Rogue Onessa elävien kirjoihin palauttaneisiin efekteihin. Tarvittiin vain yksi aavemaisesti samannäköinen työryhmän jäsen ja hieman elokuvan taikaa.

– Nämä elokuvat ovat aitoja, jopa kuolleiden ihmisten takaisin tuominen on lähes aitoa. Ei deep fakea, ei älyttömiä määriä cgi:tä. Oikeat ihmiset oikeissa paikoissa pelottelevat toisiltaan löysät housuun. Siksi fanit rakastavat heitä.

Teksti: Marta Bałaga, Venetsia

Aiheeseen liittyvät elokuvat

Aiheeseen liittyvät jutut