Lauri Nurksen ohjaamassa Nuotin vierestä -elokuvassa suosikkinäyttelijä Riku Nieminen esittää insinööri-Artoa, joka lähtee äitinsä kanssa karaoken SM-kisoihin. Tapasimme Niemisen vähän ennen elokuvan ensi-iltaa.
Teksti: Jussi Huhtala
Kuva: Lance Kooma
Miten päädyit Nuotin vierestä -elokuvaan?
Olimme Putouksen viitoskautta tekemässä ja Lauri oli katsomassa tuotantoa, kun hän sitten hyppäsi ohjaajan saappaissa seuraavaan kauteen. Hän kysyi oletko kiinnostunut lukemaan käsiksen, ja sanoin että totta kai. Mielestäni se oli kehityskelpoinen ja hyvä käsis siinä vaiheessa, ja sanoin että mielelläni tekisin Arton.
Oliko Lauri Nurkse tuttu sinulle ennestään?
Ei. Tämä oli meidän ensimmäinen yhteistyö leffan tiimoilta. Mielestäni oli hienoa ja kunniakasta päästä tekemään Laurin kanssa. Aikoinaan kun näin Cyclomania-elokuvan, niin tykkäsin siitä, ja Lauri teki tosi hyvän roolin.
Millainen hän on ohjaajana?
Tosi nopea, vastaanottavainen. Sellainen, joka pitää hengen etenkin tähän tyylilajiin sopivana, että tehdään rennosti ja ilon kautta. Ei kuvauksissa hirveän montaa ryppyotsaista kaveria nähnyt, vaikka aamut oli todella aikaisia.
Miten lähdit rakentamaan tätä perusinsinöörin hahmoa, jota esität?
No, sanotaanko että minulla on ollut ympärilläni ajoittain aika paljon henkilöitä, joilla on tuollaisen pedantin insinöörin ulosanti ja kehonkieli. Niitä yhdistelemällä.
Karaokeen sijoittuvassa elokuvassa kuullaan luonnollisesti laulua. Sinullahan on ilmeisesti paljon laulukokemusta?
Joo. Lauloin kymmenen vuotta kuorossa, ja Teatterikorkeakoulussahan on yksilöllistä lauluopetusta myös.
Kuuluuko Teatterikorkeakoulun koulutukseen, että näyttelijän on myös laulettava?
Kyllä, mutta ei sieltä aina tule laulavia näyttelijöitä. Joillekin se on vahvempi alue kuin toisille, mutta kyllä sitä painotetaan. Siellä on musiikkiteatterilinjakin, johon voi erikoistua.
Nuotin vierestä on komedia, mutta näetkö siinä myös vakavamman puolen?
Totta kai. Siinä on paljon erilaisia sävyjä ja sen voi katsoa tosi monelta kantilta. Voi katsoa äidin näkökulmasta, Arton näkökulmasta, karaoken yhteisöllistävästä näkökulmasta ja eri luokkien näkökulmasta. Se kertoo yhden pienen ihmisen todella isosta muutoksesta ja rohkeudesta valita, elää toisin. Se on siinä tosi iso teema, ja sen takia oikeastaan halusin sen myös tehdä. Tässä ajassa on tapahtumassa selkeästi työntekemisen murros. On työttömiä ihmisiä, jotka joutuu keksimään, että mitä helvettiä minä nyt teen. Tässä se tapahtuu vapaaehtoisesti, mutta sitten kun on pakon edessä, niin ei se välttämättä ole ihan toivotonta. Voi löytää muitakin tapoja elää kuin se, mikä oli ennen.
Sinulla taas näyttää riittävän töitä. Nuotin vierestä -elokuvan lisäksi tulossa on Love Recordsista kertova Anna mulle lovee, ja tekeillä on myös Tatu ja Patu -lastenelokuva. Miten ehdit tehdä näin paljon?
Se on tavallaan aikailluusio, kun asiat tehdään tietyssä järjestyksessä ja sitten ne julkaistaan yhtäkkiä samaan aikaan. Silloin voi tuntua että miksi tuo on joka paikassa ja miten se ehtii, mutta todellisuudessa minulla on aika säännöllinen rytmi elämässä. Aikataulut ei ole mahdottomia.
Nuotin vierestä ensi-illassa 1. tammikuuta 2016.