Suosikkikoomikko teki vihdoin elokuvan: ”Kuvittele Seinfeld-jaksoa huomattavasti isommalla budjetilla”

Vuonna 1963 murovalmistajat Kellogg’s ja Post kilpailivat kiivaasti kuluttajien sieluista – ja ennen kaikkea rahoista. Kumpikin pyrki kehittämään uudenlaista pasteijaa, joka mullistaisi aamiaiset. Jerry Seinfeld valitsi ensimmäiseksi ohjausurakakseen kertomuksen kunnianhimosta, petoksesta, sokerista ja uhkaavista maitomiehistä.

13.6.2024 09:00

Jerry Seinfeld tunnetaan erityisesti nimeään kantaneesta tv-sarjasta. Hän on myös stand up -koomikko, ja sitä kautta sai alkunsa Netflixissä toukokuun alussa ensi-iltaan tullut Unfrosted. Seinfeld on omassa stand upissaan puhunut usein Pop-Tarts-leivonnaisista ja hän vitsaili ystävänsä, käsikirjoittaja Spike Ferestenin kanssa, että niistä pitäisi tehdä elokuva – koska se olisi niin naurettava aihe. Kun korona iski, eikä kaksikolla ollut tekemistä, Feresten totesi: ”Kirjoitetaan oikeasti niistä elokuva.”

Kun käsikirjoitus oli valmis, Feresten häkeltyi isoista komediatykeistä, jotka suostuivat mukaan: Melissa McCarthy, Jim Gaffigan, Hugh Grant, Amy Schumer ja Max Greenfield ovat vain koomikkojäävuoren huippu.

– Hyvin aikaisessa vaiheessa Jerry sanoi haluavansa mukaan kaikki suosikkinsa hauskoista ihmisistä. Se oli ohjeemme roolittaja Kristy Carlsonillekin. Tosin monessa tapauksessa Jerry vain tarttui puhelimeen ja soitti jollekulle: ”Haluaisin sinut elokuvaani”, ja vastaus oli ”Kyllä.” En ole ikinä kokenut moista.

Todennäköisesti asiaan vaikutti yksi tärkeä makeutusaine: tämä oli uutta aluetta jopa Jerry Seinfeldin kaliiberin tekijälle. Unfrosted on ensimmäinen elokuva, jonka Seinfeld on ohjannut – tai elokuva, jossa hän ylipäätään on esiintynyt valkokankaalla. Hän oli yksi vuoden 2007 Mehiläisen elokuvan kirjoittajista ja ääninäyttelijöistä. Lisäksi hän oli vuoden 2002 Comedian-dokumentin tähti, mutta siinä se.

– Ihmiset varmaan tajusivat, ettei Jerry tee kolmea elokuvaa vuodessa, Feresten pohtii. – Tämä saattaa olla ainut elokuva, jonka hän tekee, joten kuka haluaisi menettää moisen mahdollisuuden.

Kynnys ohjaamiseen ei ollutkaan niin jyrkkä kuin Seinfeld itse oli epäillyt.

– Elokuvan ohjaaminen oli hauskaa, tosin minulla oli onni saada apua monelta mahtavalta tyypiltä. Kaikista oli hauskaa, että olimme tekemässä jotain melko hölmöä. Joten jännitteitä ei juuri ollut, Seinfeld toteaa.

– Kun ihmiset kysyvät minulta, millainen elokuva on, sanon: ”Kuvittele Seinfeld-jaksoa kausilta kahdeksan tai yhdeksän, mutta huomattavasti isommalla budjetilla”, Feresten kuvailee.

Jerry, millainen on ensimmäinen oma muistosi Pop-Tartsista?

Muistan, että kun ensimmäisen kerran maistoin Pop-Tartsia, oletin kaiken muunlaisen ruoan valmistamisen loppuvan, koska ei olisi enää syytä syödä mitään muuta. Rakastan niitä edelleen. Niissä on kolme tärkeää vaihetta ennen kuin pääsee nauttimaan niistä. Ensin avataan murolaatikkoa muistuttavan kotelon kansi, ja siinä on sellainen sulkemisläppä. Sitten saa avata yksilöpakkauksen ja sitten pääsee vielä käyttämään leivänpaahdinta. Siksi ne ovat niin hauskoja.

Millainen haaste oli kirjoittaa fiktiivinen tarina todellisesta, tunnetusta tuotteesta?

No, varsinainen haasteemme oli, että halusimme sisällyttää fiktioomme jotain, mitä oikeasti tapahtui. Kellogg’s ja Post oikeasti sijaitsivat Michiganin Battle Creekissa ja kilpailivat tällaisen vuotteen kehittämisessä. Loput tarinastamme on puhdasta hölynpölyä.

Miten kuvailisit elokuvan sävyä?

Kerromme nyt tarinan, mutta jos haluamme hassutella järjettömyyksillä, myös teemme niin. Katselin jokin aika sitten Mel Brooksin elokuvaa Villiä hurjempi länsi. Se kertoo ihan oikeaa tarinaa, mutta siinä on valtavasti juttuja, jotka ovat täysin mielettömiä. Ajattelin, että Unfrosted kuuluu samaan maailmaan. Se oli myös innostavaa, koska Villiä hurjempi länsi on yksi suosikkielokuvistani.

Mitkä muut elokuvat inspiroivat teitä?

Eniten Unfrostediin vaikutti Valiojoukko, Philip Kaufmanin NASA-leffa. Se oli peruslähtökohtamme, mutta varastimme paljon monista elokuvista ja tv-sarjoista: Kummisetä, Mad Men, Miten menestyä liike-elämässä yrittämättä liikaa. Unfrostedia katsoessa voi yrittää laskea viittauksia kaikkeen, mistä olemme varastaneet palasia.

Näyttelijäkaarti on mahtava!

Kaarti on valtava, en tiedä miten siitä tuli niin iso. Muistelisin, että ensin meillä ei pitkään aikaan ollut ketään, sitten yhtäkkiä meillä oli kaikki! Hugh Grant [Thurl Ravenscroftina] esittämässä Toni Tiikeriä oli hulvaton, rakastan häntä.

Peter Dinklage edustaa maitosyndikaatin pelottavia miehiä.

Mitä muita aamiaishahmoja tai muita yllätyksiä on luvassa?

Riks, Raks ja Poks heräävät henkiin Kyle Mooneyn, Mikey Dayn ja Drew Tarverin esittäminä. He ovat niin söpöjä pikku asuissaan, ja he ovat närkästyneitä siitä, ettei heistä ole tullut yhtä isoja kuin The Monkeesista, joka oli erittäin suosittu yhtye 60-luvulla. Joten he ovat kärttyisiä muroja. Bobby Moynihan on sydäntäsärkevä chef Boyardeena, hän on roolissa niin tunteellinen. Hän tekee Pop-Tart-laboratoriossa kriittisen virheen laittamalla ravioliin vahingossa Sea-Monkeys-äyriäisiä pelottavin seurauksin.

Kuinka paljon te koomikot improvisoitte kuvauksissa?

Pelleilimme melko paljon laboratoriojutuissa, joissa James Marsden tanssii puhallettavissa housuissa. Sitten he ratkaisevat pulman luovat Pop-Tartin, mitä seuraa iso hullu tanssi, se kaikki oli improvisoitua. Siitä näkee miten hauskaa sen tekeminen oli. Bill Burr esitti John F. Kennedyä koska Dean Norrisin näyttelemä Hruštšov haluaa sekaantua asioihin. Se on viittaus Valiojoukon USA vastaan Neuvostoliitto -teemasta. Kyle Dunnigan improvisoi melkein kaiken roolissaan Walter Cronkitena, erityisesti mitä tulee hänen ongelmiinsa alkoholin ja vaimon kanssa. Muistamme Walter Cronkiten Amerikan luotettavimpana miehenä, mutta Kyle Dunnigan ei esitä häntä sellaisena.

Elokuvan estetiikka on nostalgista ja leikkisää. Mitä halusit välittää ulkoasulla?

Halusimme murolaatikon hauskuutta ja värikkyyttä. Pelkästään tuttujen merkkien värien näkeminen hyviä mielleyhtymiä. Se oli lavastuksenkin teema, että elokuvan katsominen olisi kuin suosikkimurojen syömistä.

Mitä toivot yleisön saavan irti Unfrostedista?

Se on hassu, hauska elokuva. Kaikki me komedian maailmassa elävät haluamme tuoda hymyjä ihmisten kasvoille. Unfrosted oli vitsin huipentuma, joka vain odotti elokuvaa.

Tärkein kysymys: pitääkö Pop-Tartsit paahtaa vai ei? Ja mikä on suosikkimakusi?

Suosikkini on sokerikaneli. Enkä pidä paahtamattomista. Kylmässä Pop-Tartsissa on jotain surullista. Se on sieluton, tunteeton. Kun niitä paahtoi lapsena, tuntui kuin olisi kokannut ja se oli jännää. Paahtimessa maut heräävät henkiin.

Kuvat ja haastattelut: Netflix
Toimittanut Jouni Vikman

Lisää luettavaa