Yksi kevään odotetuimpia elokuvia tuli tänään ensi-iltaan, kun Avengers-supersankariryhmä tekee paluun elokuvalla Avengers: Age of Ultron. Koska elokuva tuntuu jakavan mielipiteitä, julkaisemme varsinaisen arvion lisäksi useammankin Episodin avustajan mielipiteet. Mukana myös vieraileva tähti, Rumban toimituspäällikkö Saku Schildt.
Hannu Liekso:
”Voisin kuvitella, että vankkumattomat Marvel-fanit saavat tästä itselleen silmäkarkkia, onhan tarinaan ympätty mukaan monia tuttuja amerikkakaisen sarjakuvan ikoneja. Jos taas ei ole tämän lajin ystävä, on tämä tyhjänpäiväinen tehostetekele syytä jättää väliin.”
Päivi Laajalahti:
”Supersankarielokuvien nykytulvassa uusi Avengers tuntuu erittäin tutulta, sekä hyvässä että hieman myös pahassakin, sillä maailman pelastamisen melskeeseen alkaa paikoin jo turtua. Joss Whedonilla on kuitenkin kaikesta mäiskeestä huolimatta lämminhenkisen inhimillinen ote yli-inhimillisiin hahmoihinsa ja edellisen Avengers-elokuvan tapaan hän muistaa maanläheisen huumorin keventävän vaikutuksen. Kaikkiaan Age of Ultron on oikein pätevä jatko-osa.”
Heli Metsätähti:
”En ole varma, saisiko tätä sanoa ääneen, mutta Avengersissa oli liikaa rytinää. Timanttinen Marvel-dialogi jäi sen takia liian vähälle. Tietysti rytinä on hyväksi, ja tässä oli ihan onnistuneesti tartuttu haasteeseen kasvattaa mittakaavaa vielä vähäsen. Kostajia on pakko rakastaa, mutta tuskin jaksaisin lusia tätä kaksi- ja puolituntista uudelleen.”
Saku Schildt:
”Kuten ison budjetin seikkailuelokuvissa kuuluukin, arkkikonna oli uuden Avengersin kirkkain yksityiskohta. James Spaderin ääninäyttelemä Ultron oli pelottava, ahdistava ja monimutkainen olento, jonka syvässä vihassa oli jotain hyvin inhimillistä ja motiiveissa ymmärrettäviäkin piirteitä. Yksi parhaista konnista, mitä supersankarifilmatisoinneissa on nähty.
Muilta osin Avengers: Age of Ultron oli taattua kamaa. Hollywoodissa on kehittynyt 2010-luvulla niin luja ammattitaito tehdä supersankarielokuvia, että katsoja voi olla varma saavansa muutaman tunnin verran vauhdikasta, hyvin rytmitettyä ja taiten näyteltyä viihdettä. Toimintakohtauksista jäi erityisen hyvin mieleen trailereissakin vilahtanut Rautamiehen ja Hulkin kohtaaminen, josta kehkeytyi yhtä eeppinen kolossien yhteentörmäys kuin etukäteen toivoi.
Tuttujen hahmojen ryydittämä elokuva kulki saumattomasti puolivälin yli, mutta seikkailun loppupuoli oli alkua heikompi. Loppukliimaksiksi säästetty massiivinen kamppailu vedettiin aitoon sarjakuvahenkeen niin poskettomaksi, että katsoja kykeni melskeen keskellä vain puistelemaan naureskellen päätään. Samalla mukaan ujutetut dramaattiset hetket menettivät tehoaan.
Näyttelijätkin taisivat tuumia samoin: voisin vaikka vannoa, että Haukansilmää näyttelevän Jeremy Rennerin pokka petti kesken erään loppupuolen nostattavan puheen ja ohjaaja Joss Whedon päätti pitää juuri sen oton, koska se toi kokonaisuuteen tervetullutta pilkettä silmäkulmaan.
Elokuvan dialogi oli Whedonin tyyliin nopeatempoista ja humoristista, ja näyttelijäkaartin keskinäinen kemia toimi moitteetta. Loppupuolella ryhmän keskinäinen sanailukin tosin vaikutti hivenen väkinäiseltä.
Marvel-asteikolla väkevä neljän tähden seikkailu, jonka avulla voi unohtaa hetkeksi arkimurheet. Kostajien saagan seuraavasta osasta tuleekin oletettavasti hyväntuulista seikkailuelokuvaa tummasävyisempi ja traagisempi, kun sisällissota häämöttää horisontissa.”
Ja se varsinainen Niko Ikosen kirjoittama Episodin arvio löytyy täältä.