Syvästi järkyttävä ja mestarillisesti toteutettu kauhudraama 1960-luvun puolivälissä Yhdysvaltojen Indianassa sattuneesta nuoren tytön kidutuksesta.
An American Crime on kauhea elokuva kamalasta aiheesta. Se ei tarkoita, että kyseessä olisi huono elokuva. Päinvastoin. An American Crime on mestariteos. Järkyttävä ja pahaa oloa aiheuttava mestariteos.
Indianassa 1965 sattuneeseen tositapaukseen pohjaava elokuva kertoo sairaan naisen harjoittamasta, viikkoja kestäneestä nuoren tytön vapaudenriistosta ja seksuaalisesta kidutuksesta. Häiriinnyttävintä tarinassa on kuinka kyseinen nainen, Gertrude Baniszewski, onnistui manipuloimaan kuusi omaansa ja useita naapuruston lapsia, niin nuoria kuin vanhempiakin, mukaan kiduttamaan tyttöä.
Baniszewski itse oli selvästi syvästi häiriintynyt yksilö ja seksuaalinen sadisti, mutta mikä sai muut, päällepäin normaaleilta vaikuttavat ihmiset, käyttäytymään kuin mielisairaat hirviöt ja osallistumaan nuoren tytön kidutukseen ilman mitään syytä? Juuri tämä on An American Crimen keskeisin ja häiriinnyttävin kysymys, johon ei lopulta ole tyydyttävää vastausta. Banaaleinta olisi vain todeta, että ihminen on syntynyt pahaksi, mutta se on aivan liian helppoa.
Onneksi ohjaaja Tommy O'Haver ei suostu kääntämään kameraa pois tarinan väkivallalta. Elokuvassa ei olisi mitään järkeä, jos sen kauheuksia ei näytettäisi juuri niin törkeinä kuin suinkin mahdollista. Todellisuuden kauheutta ei mikään taiteellinen rekonstruktio koskaan pysty täysin kopioimaan, mutta mikäli siihen ei edes pyritä, on se alkuperäisen rikoksen ja väkivallan vähättelyä.
Kyseessä on kaiken kaikkiaan eräs tehokkaimmista ihmismielen pimeyden ja arkipäiväisten kulissien taakse kätkeytyvän pahuuden kuvauksista, joita on siirretty filmille. Elokuva kuuluu samaan kategoriaan kuin Wes Cravenin The Last House on the Left (1972), Pier Paolo Pasolinin Salò – Sodoman 120 päivää (1975) ja Michael Haneken Funny Games (1997).
Elokuvan sysimustaa voimaa ei lainkaan vähennä, että pääosassa Baniszewskina ja Sylviana nähtävät Catherine Keener (Capote) ja Ellen Page (Hard Candy) ovat rooleissaan täydellisiä. Keener kuulemma aluksi epäröi roolin hyväksymistä, mitä en lainkaan ihmettele. Page taas puolestaan eläytyi Sylvian kokemuksiin niin vahvasti, että menetti kolmasosan painostaan kameran edessä. Elokuva kuvattiin kronologisesti, jotta näyttelijät myötäeläisivät sen tapahtumat entistä vahvemmin.
An American Crime ei ole ainoa aiheesta viime vuonna valmistunut elokuva. Gregory Wilsonin Jack Ketchumin (The Lost) kirjan pohjalta ohjaama The Girl Next Door kertoo samasta tapauksesta ja joidenkin elokuvan nähneiden mukaan vielä rankemmin. Herää kysymys, kuinka paljon rankemmin, sillä jo An American Crime tuntuu kuin matkalta helvettiin.