Niko – lentäjän poika

10.10.2008 00:00
    MAA VUOSI GENRE ENSI-ILTA

    Suomalaisvoimin luotu pitkä digianimaatio on näyttävästi animoitu, vauhdikas ja hauska kasvutarina.

    Niko – lentäjän poika on poikkeuksellinen elokuva monin tavoin. Se on suomalaisvoimin tuotettu pitkä animaatioelokuva, joka on jo sinällään harvinaisuus. Niko on 6,1 miljoonan euron budjetillaan kaikkien aikojen kallein suomalainen elokuva. Tosin kysehän ei ole pelkästään suomalaisesta elokuvasta, sillä Niko on kansainvälinen hanke, jossa on mukana tuottajakumppaneita Irlannista, Tanskasta ja Saksasta.

    Elokuvan levitysoikeudet myytiin jo kuukausia ennen ensi-iltaa yli sataan maahan. Vaikka katsojamäärä ei vielä olekaan tiedossa, voidaan jo nyt sanoa että Niko – lentäjän poika tulee olemaan kaikkien aikojen laajimmalle levinnyt suomalaiselokuva.

    Niko sai alkunsa Anima Vitae -animaatiostudiolla, joka tunnetaan lähinnä mainoksista sekä Itse valtiaat -animaatiosarjasta. Ohjaaja Kari Juusonen on aiemmin tehnyt palkitut lyhytelokuvat Pizza Passionata (2001) ja Syntymäpäivä (2004).

    Juusonen ei ole ohjannut aiemmin pitkää elokuvaa, mutta Nikon toinen ohjaaja, tanskalainen Michael Hegner on sen sijaan toiminut ohjaajana pitkissä animaatioissa Apua! Olen kala (2000) sekä Ruma ankanpoikanen ja minä (2006).

    Pitkän animaatioelokuvan tuotantohistoria on yleensä tavallista elokuvaa pitempi. Niko-projekti kestikin viisi vuotta. On mukava todeta, että miljoonat eurot, elokuvan tuotantoon käytetyt resurssit sekä lukuisat työtunnit eivät ole menneet hukkaan. Niko – lentäjän poika on näyttävä, kansainvälistä tasoa oleva digianimaatio, joka varmasti valloittaa sekä kotimaiset että ulkomaiset katsojat.

    Niko (äänenä Olli Jantunen) on nuori poropoika, joka tietää, että hänen isänsä on legendaaristen Joulupukin lentojoukkojen jäsen. Niko ei ole koskaan tavannut isäänsä eikä kukaan usko Nikon olevan kuuluisan poron poika. Niko unelmoi oppivansa lentämään isänsä tavoin.

    Niko haluaa löytää isänsä ja päättää suunnata Korvatunturille mukanaan paras ystävänsä, liito-orava Julius (Hannu-Pekka Björkman). Myöhemmin seuraan liittyy lumikko nimeltä Wilma (Vuokko Hovatta). Matkalla Niko kuulee, että myös lauma susia on menossa Korvatunturille. Jatkuvaan nälkään kyllästynyt Musta Susi on päättänyt ratkaista lauman ruokapulan pistämällä Joulupukin lentojoukot lihoiksi. Nikolla onkin nyt kaksi syytä lähteä Korvatunturille: etsiä isänsä ja varoittaa korvatunturilaisia susista.

    Perusasetelma muistuttaa klassisia satukertomuksia, ja samantyyppisiä teemoja on nähty vaikkapa Dumbossa tai Bambissa. Nikon tekijät ovat kuitenkin luoneet omaperäisiä hahmoja, ja käsikirjoitus on sujuva. Niko – lentäjän poika on paitsi vaikuttava taidonnäyte animaatiotekniikasta myös jännittävä, vauhdikas ja hauska kasvutarina. Nikon ja hänen ystäviensä matka Korvatunturille saa hyvälle mielelle, lumoaa ja liikuttaa.

    Lisää luettavaa