Viimeisin animoitu satuparodia on kuin Tuhkimon sisarpuoli; ruma, ei erotu joukosta ja jäänee seinäkukkaseksi.
Arvostelijan velvollisuus on aluksi huomauttaa, että satuparodia ei ole viime aikoina ollut mikään harvinaisuus lastenelokuvien rintamalla. Sikin sokin saduissa ei kuitenkaan eroa edukseen vertailussa Shrekeihin ja muihin vastaaviin. Sentään se osaa enimmäkseen pitää anakronismi- ja populaarikulttuurivitsit kurissa.
Satumaan velhon lähtiessä lomalle Skotlantiin hän jättää tohelot apulaisensa Mambo-kissan ja Munkki-possun valvomaan, että saduissa pysyy hyvän ja pahan tasapaino. Tämän avulla hyvät voittavat aina. Tuhkimon paha äitipuoli kuitenkin päättää toisin ja kaappaa velhon taikavälineet ja linnan itselleen. Tuhkimo, velhon kätyrit sekä maan hölmön prinssin palvelija Riku joutuvat yhdessä nousemaan kapinaan vallan ottaneita satupahiksia vastaan.
Elokuvan juoni ei suoranaisesti juhli omaperäisyydellä ja latteat henkilöhahmot eivät paranna asiaa lainkaan. Myöskin animaatio on aika tylsän näköistä jopa siinä määrin, että joidenkin hahmojen ulkonäkö on varastettu paremmista animaatioelokuvista. Ainakin prinssi näyttää aivan Ihmeperheen sankarilta, Herra Ihmeeltä, ja isot, pahat sudet muistuttavat Leijonakuninkaan hyeenoita. Huumoria tai jännitystä ei ole mikro-osaakaan näitten esikuvien vastaavista. Tarinan selvästi paras hahmo onkin äitipuolen kätyrinä toimiva vihreä menninkäinen Tittelintuure, joka jatkuvasti hyysää varastamaansa vauvaa. Oli tähänkin tarinaan siis keksitty ainakin yksi satu, jota ei oltu vielä ryöstöviljelty!
Elokuvasta on levityksessä vain suomenkielinen versio, joka on kyllä dubattu suhteellisen mallikkaasti. Ainoa ärsytyksen kohde on seitsemän kääpiön kohdalla, jotka haastavat kummallista murretta jostain Karjalan ja Savon välimailta. Pohjalainen murre olisi sopinut väkivaltaisen oloisille kääpiöille paremmin. Katsojat eivät kuitenkaan saa edes sitä iloa, että kääpiötkään tekisivät mitään mielenkiintoista, koska heidän pääasiallinen aseistuksensa on tylsä timanttilinko.
Vanhempien kannattanee viedä elokuvaan melko nuoret ipanat, jotka kinuavat alati uusia Shrekin uusintakatseluita, vaikka päät ovat jo räjähdyspisteestä jatkuvasta toistosta.