Sekopäitä ja sadisteja: kaikkien aikojen sarjamurhaajaelokuvat listattu

sarjamurhaleffat

Sarjamurhaajat ovat leimallisesti amerikkalainen rikollistyyppi. Jostakin syystä juuri nämä kaikkein viheliäisimpiin rikoksiin syyllistyneet ovat inspiroineet – erityisesti amerikkalaisia – elokuvantekijöitä huikeisiin suorituksiin viimeksi kuluneina vuosikymmeninä. Kun Episodi kokosi listan kaikkien aikojen kymmenestä hienoimmasta sarjamurhaajaelokuvasta, niiden joukkoon mahtui vain yksi Pohjois-Amerikan ulkopuolella valmistunut teos.

Määriteltäessä sarjamurhaajaelokuvaa karsittiin joukosta aluksi pois ne elokuvat, joissa murhat tapahtuvat yhden illan ja yön aikana. Tuolloin kyse ei ole sarja- vaan massamurhaajasta. Säännöstä poikettiin vain, mikäli elokuva antoi selvästi ymmärtää, että kyse oli osasta pidempään jatkunutta murhasarjaa. Mukaan ei myöskään otettu elokuvia, joissa murhaaja on yliluonnollinen olento tai hirviö. Aito sarjamurhaaja on ehkä tavallaan hirviö, mutta samalla kuitenkin täysin inhimillinen.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Episodissa 4/2007.

Teksti: Jukka Halttunen

10. SARJAMURHAAJAMUTSI

Kansi - Sarjamurhaajamutsi

Kuten jo suomenkielinen nimi paljastaa, listan kymmenes elokuva on sen ainoa parodia. Sellaisena se kuuluu harvoihin onnistuneisiin. Samalla Sarjamurhaajamutsi on myös sikäli poikkeuksellinen oman lajityyppinsä edustaja, että siinä murhaajana toimii nainen.

Roskaelokuvan kuningas John Watersin tuotanto on viimeiset parinkymmentä vuotta ollut yhtä suurta pettymysten sarjaa. Ainoan poikkeuksen tuona aikana on muodostanut vuoden 1994 Sarjamurhaajamutsi, joka tekee oikeasti hauskaa ja terävänäköistä pilaa juuri tuolloin erityisen suositusta aiheesta. Kun Kathleen Turnerin näyttelemä lähiöperheen malliäiti ryhtyy harventamaan lähiympäristöään moukkamaisesti käyttäytyvistä tai elävistä naapureista, tiedossa on vähintään yhtä paljon naurua kuin kauhua.

9. PELKOA EI VOI PAETA

Kansi - Tenebre

Listan ainoan ei-amerikkalaisen elokuvan pääosassa on kuitenkin amerikkalainen kirjailija Peter Neal (Anthony Franciosa), joka saapuu Roomaan osana uuden murhatrillerinsä Tenebre promootiokiertuetta. Samanaikaisesti kaupungissa käynnistyy murhasarja, jonka veriteot jäljittelevät kirjan vastaavia. Psykopaatti on siis kerrankin saanut inspiraationsa suoraan taiteesta, tässä tapauksessa rikoskirjallisuudesta.

Pelkoa ei voi paeta teki 1980-luvun lopussa Suomessa lyhyen elokuvateatterikierroksen raskaalla kädellä leikattuna versiona. Dvd:llä leikkaamattomana, pelkällä alkuperäisnimellään Tenebre saatavilla olevan elokuvan murhaajan henkilöllisyys on mysteeri, jonka ratkaisemista vaikeuttaa entisestään elokuvaan sisältyvä juonellinen koukku, jota emme tässä tietenkään voi paljastaa.

8. AMERIKAN PSYKO

Kansi - American Psycho

Bret Easton Ellisin vuoden 1991 ultraväkivaltainen kohuromaani ei mitenkään voinut siirtyä valkokankaalle niin äärimmäisessä muodossa kuin se oli kirjoitettu, mutta ohjaajaksi lopulta päätynyt Mary Harron teki kuitenkin ällistyttävän hyvää työtä. Vaikka Amerikan psykon kirja- ja elokuvaversioiden sadismin tasosta ei voi puhua samana päivänäkään, on elokuva kuitenkin kirjan hengelle muuten erittäin onnistuneesti uskollinen. Harron tuo Ellisin teemat ja tarkoituksen jokseenkin sellaisinaan uuteen mediaan.

Christian Bale on Patrick Bateman, upporikas newyorkilainen juppi, joka tappaa häikäilemättömin menetelmin ihmisiä, ikään kuin oman kuvitellun ylemmyytensä korostamiseksi. Rationaalisen ja miellyttävän julkisivun taakse kätkeytyy yksi sarjamurhaajaelokuvien historian kammottavimmista hirviöistä.

7. HENRY LEE LUCAS – SARJAMURHAAJA

Kansi - Henry Portrait Of A Serial Killer

Chicagolaisen John McNaughtonin ensimmäisen elokuvan tarina on pieni legenda. Henry Lee Lucas – Sarjamurhaaja valmistui alun perin jo vuonna 1986, mutta tuli julkaistuksi ja pääsi Amerikan teatterilevitykseen vasta 1989. Sittenkään se ei saavuttanut kuuluisuutta, ennen kuin Uhrilampaat teki kaksi vuotta myöhemmin lajityypistä trendikkään.

Michael Rookerista tunnetun tehnyt elokuva ei tarkkaan ottaen kerro nimenomaan Henry Lee Lucasista, vaikka se jäljitteleekin tämän tarinaa. Rookerin näyttelemä Henry on sekalaisia töitä tekevä, tavallisen oloinen mies, joka murhaa ihmisiä sarjassa miltei harrastuksenomaisesti. McNaughtonin elokuva ei varsinaisesti mässäile verellä, mutta sisältää silti monet lajityypin julmimmista tilanteista ja juonenkäänteistä.

6. JULMA MAA

Kansi - Badlands

Amerikkalaisen Terrence Malickin legendaarinen ensimmäinen ohjaustyö Julma maa sijoittui hyvin myös Episodin parhaiden esikoiselokuvien top 10:ssä tasan vuosi sitten. Elokuva kertoo tositapahtumiin perustuvan tarinan kahdesta nuoresta, joista tulee sarjamurhaajia enemmänkin olosuhteiden pakosta kuin psykopatologisen häiriön vuoksi.

Martin Sheen ja Sissy Spacek ovat Kit ja Holly, kaksi toisiinsa rakastunutta nuorta 1950-luvun lopun Amerikan keskilännessä. Hollyn isä ei suostu hyväksymään parin suhdetta. Ajauduttuaan tappamaan tämän kaksikko lähtee pitkäksi venyvälle karkumatkalle kohti pohjoista ja päätyy tappamaan matkallaan lisää tielleen osuneita ihmisiä. Juurettomuutta ja moraalityhjiötä luotaava elokuva kuuluu omalla karulla tavallaan elokuvahistorian kauneimpiin.

5. LIFTARI

Kansi - Liftari

Teattereissa 20 vuotta sitten -palstallammekin hiljattain vieraillut alkuperäinen Liftari oli yksi oman aikansa suurista yllättäjistä. Ennestään tuntemattomat käsikirjoittaja ja ohjaaja loivat yhdessä harvinaislaatuisen tyylikkään ja tehokkaan jännärin. Käsikirjoittaja Eric Red vastasi mielenkiintoisesta, mystisiäkin aineksia sisältävästä tarinasta, ja ohjaaja Robert Harmon puhalsi siihen henkeä hienolla visuaalisuudella ja Mark Ishamin eteerisellä musiikilla.

Jossakin päin Yhdysvaltain avaria lounaisosia autoa Kaliforniaan viemässä oleva nuori mies Jim Halsey (C. Thomas Howell) kohtaa kyyditsijöitään sarjassa murhaavan psykopaattisen liftarin (Rutger Hauer). Kun tämä epäonnistuu Jimin tappamisessa, käynnistyy selkäpiitä karmiva kissa ja hiiri -leikki.

4. SYNTYNEET TAPPAJIKSI

Kansi - Natural Born Killers

Quentin Tarantinon käsikirjoitukseen perustuva Syntyneet tappajiksi kääntyi maanisen ohjaaja Oliver Stonen käsissä vimmaiseksi satiiriksi Yhdysvalloista, jonka mediarummutus saa villeimmillään mitä pahimmat murhaajat näyttämään palvotuilta rock-tähdiltä.

Stonen mestarillinen elokuva jakautuu kahtia: ensin kuvataan kahden mielipuolisen tappajan, Mickey ja Mallory Knoxin (Woody Harrelson ja Juliette Lewis) edesottamuksia vapaalla jalalla, ja sen jälkeen heidän kiinnijäämistään seuraavaa valtavaa mediasirkusta. Myös elokuvan yleisö jakautuu kahtia: monille elokuvan joka suhteessa täydellinen yliampuvuus on liikaa. Saadakseen pointtinsa perille Stone käyttää kaikkia mahdollisia filmilaatuja sekä videokuvaa, ja leikkaa kuvasta toiseen nopeammin kuin kukaan koskaan.

3. TEKSASIN MOOTTORISAHAMURHAT

Kansi - Texas Chainsaw Massacre

Videoväkivallan paheksuttavuuden tärkeimpänä symbolina jo vuosikymmenet seisonutta kauhuelokuvan merkkiteosta ei ehkä heti miellä sarjamurhaajaelokuvaksi, mutta tarkemmin katsottuna se on juuri sitä.

Vaikka elokuvan juonellinen aikajänne ei ole edes täyttä vuorokautta, ja kaikki sen murhat tapahtuvat tuossa ajassa, Teksasin moottorisahaperheen talosta löytyvät ihmisen osista tehdyt huonekalut paljastavat heidän tehneen murhia ajallisesti pitkän aikaa. Sen lisäksi heidät on ilmiselvästi muutenkin kirjoitettu psyykkisiltä ominaisuuksiltaan tyypillisiksi sarjamurhaajiksi. Tarinan inspiraationa olikin Ed Geinin kuuluisa tapaus.

Oliver Stonen tavoin myös Tobe Hooper oli elokuvallaan lajityypin kuvallisen ilmaisun sekä etenkin äänitehosteiden käytön uranuurtaja.

2. UHRILAMPAAT

Kansi - Uhrilampaat

Uhrilampaat on tehnyt enemmän sarjamurhaajagenren popularisoimiseksi kuin mikään muu elokuva. Mestarillisesti kirjoitettu, ohjattu sekä ennen kaikkea näytelty trilleri teki historiaa voittamalla synkästä aiheestaan huolimatta valmistumisvuonnaan paitsi parhaan elokuvan myös kaikki muut keskeiset Oscar-palkinnot.

Anthony Hopkinsin hypnoottinen tulkinta teki Hannibal Lecteristä yhden modernin elokuvan legendaarisimmista ihmishirviöistä, ja tämän tarinaa on sittemmin hyödynnetty yhä uudelleen selvästi vähäisemmissä elokuvissa. Hopkins hallitsee Uhrilampaita Lecterin roolissa niin virtuoosimaisesti, että miltei unohtuu ettei hän ole tuon tarinan varsinainen sarjamurhaaja, vaan Ted Levinen hyytävän uskottavasti henkilöimä, nuoria naisia tappava ja nylkevä Buffalo Bill.

1. SEITSEMÄN

Kansi - Seven

Niin loistavaa työtä kuin Uhrilampaat onkin, sarjamurhaajaelokuvien todellinen ykkönen valmistui kuitenkin vasta neljä vuotta sen jälkeen. Amerikkalaisen elokuvan ylittämättömän tyylinikkari David Fincherin toinen pitkä elokuva valmistui edeltäjäänsä Alien 3:a onnellisempien tähtien alla. Fincherillä riitti myös uskallusta tehdä omasta sarjamurhaajatarinastaan niin rujo, ettei sellaisilla voiteta Oscareita.

Fincherin komean kuvallisen tyylin ohella Sevenin onnistumisen avainasemassa olivat myös Uhrilampaiden säveltäjän Howard Shoren tunnelmallinen musiikki, sekä elokuvan loistava päähenkilökaksikko. Morgan Freemanin vanha ja väsynyt rikosetsivä tuo arvokkuutta, vakuuttavuutta ja malttia julman sarjamurhaaja John Doen jahtiin. Brad Pittin nuori kukonpoika ei ymmärrä sen olevan taidoilleen liikaa, ennen kuin on myöhäistä.