Vuoden 1999 yllättäjä, sympaattinen teinikomedia American Pie olisi totisesti ansainnut useita kertaluokkia paremman elokuvan jatko-osakseen kuin tämän aivan järkyttävän ongelmajätteen. Jo ykkösosaa tehtäessä laadittujen sopimusten perusteella koko siinä esiintynyt näyttelijäjoukko on palannut takaisin – oikein sääliksi käy sinänsä ihan sympaattisia nuoria näyttelijöitä.
[American Pie 2] Edellisosan lopussa high schoolista valmistumistaan juhlineet nuoret ovat nyt viettäneet kokonaisen vuoden collegessa. Tällä kertaa miltei yksinomaan poikien näkökulmasta kerrottava tarina paljastaa kuitenkin pian, ettei heille ole siellä edelleenkään suuremmin seksikokemusta karttunut, ja koko asia aiheuttaa edelleen melkoista noloutta ja hassuja tilanteita, vaikka keskushenkilö Jim onkin sen verran viisastunut, ettei enää työntele jormaansa lähimpään omenapiirakkaan. Ensimmäisen collegevuoden jälkeisellä kesälomalla pojat vuokraavat yhdessä omaan käyttöönsä mukavan rantahuvilan aikoen maksaa sitä kesäansioillaan, illat ja viikonloput juhlien ja seksikokemuksia kartuttaen.
On aika hämmästyttävää, että tästä sinänsä ihan hyvästä tarinaideasta ei saada elokuvassa mitään irti. American Pie 2 kulkee vaivaannuttavan huonosta komediakohtauksesta toiseen ilman ainoatakaan sellaista suorastaan nerokkuutta lähenevää hillittömän hauskaa jaksoa, joita ykkösosassa oli useitakin aina piirakannainnista internet-sekstailuun. Naurua elokuva ei kirvoita esille kertaakaan. Pari irrallista hymähdystä se sentään saa aikaan mutta se on yli 100 minuutin mittaiselta elokuvalta vähän.
Elokuvan on kirjoittanut myös ykkösosasta vastannut Adam Herz, joten on vaikea keksiä minne huumori on tällä kertaa unohtunut. Selittämättömästi tuntuu myös siltä, kuin useiden henkilöhahmojen luonteenpiirteet olisivat muuttuneet ykkös- ja kakkososan välillä, tietenkin ärsyttävämpään suuntaan. Ohjaaja J. B. Rogers on aiemmin ollut vastuussa äärimmäisen huonoksi väitetystä tekeleestä Say it Isn't So – pystyneekö parempaan ylipäänsäkään.