Idris Elba on amerikkalainen lääkäri, joka matkustaa kahden teini-ikäisen tyttärensä (Iyana Halley ja Leah Sava Jeffries) kanssa näiden vastikään edesmenneen äidin kotiseudulle Afrikkaan. Vanhemmat olivat eronneet ennen äidin kuolemaa, eivätkä tyttäret oikein ole antaneet isälle anteeksi tätä ”hylkäämistä”. Matka on tarkoitettu yritykseksi paikata välejä, mutta elokuvan lakien mukaanhan se ei riitä, vaan tarvitaan kunnon kiirastuli asioiden korjaamiseksi.
Sellainen tarjoutuu, kun matkalaiset lähtevät perhetuttunsa, Charlto Coplayn esittämän luonnonsuojelualuetta päivystävän eläintutkijan matkaan tutustumaan savannin nähtävyyksiin. Salametsästäjät ovat tuhonneet leijonalauman, minkä teurastuksesta selvinnyt urosleijona ottaa henkilökohtaisesti. Isä ja tyttäret törmäävät poikkeuksellisen määrätietoisesti toimivan pedon jälkeensä jättämään tuhoon ja päätyvät tietty itsekin sen jahtaamaksi.
Beast on mielenkiintoinen tapaus – muutenkin kuin että sen islantilaisohjaaja Baltasar Kormákur on aika kaukana kotiseuduiltaan. Se on Hollywood-tuotannoksi selkeästi melko pienimuotoinen, siinä on vain muutamia näyttelijöitä ja budjetiltaankin se on vain reilut 30 miljoonaa dollaria. Silti se on huolellista työtä, johon on selvästi nähty aikaa ja vaivaa. Tappajaleijona on toteutettu hyvin, ja käsikirjoitus on hiottu. Toistensa päälle puhuvat, panikoivat hahmot ovat realistisia, mutta eivät aivan lipsahda rasittavan puolelle.
Elokuva on myös kuvattu hienosti. Karun kauniit maisemat hehkuvat, ja pitkät yhtäjaksoiset otokset kasvattavat jännitystä katsojan odottaessa leijonen ilmestymistä kuvaan.
Samalla se tuntuu perusajatukseltaan vähän ongelmalliselta. Julmat salametsästäjät ovat tuhonneet nimiosan pedon lauman, mutta silti siitä tehdään elokuvan pahis. Sille myös annetaan poikkeuksellisia älyllisiä lahjoja ja viitataan jopa yliluonnolliseen alkuperään, mutta tätä puolta ei kehitellä sen pitemmälle.