Disney on luonut taas uuden miljardipotteihin kurkottelevan franchise-tulokkaan kehityskeskusteluissaan. Disneylandin samannimiseen ajeluun pohjautuva Jungle Cruise -elokuva on täydellisesti laskelmoitua koko perheen megaviihdettä. Elokuva on kuin erittäin vauhdikas ja ärsyttävän äänekäs vuoristorata. Tässä kyydissä saa myös rahoilleen vastinetta.
Elokuvan espanjalaisohjaaja Jaume Collet-Serra on tehnyt urallaan erittäin hyvä elokuvia. Kulttimainetta nauttiva Ottolapsi julkaistiin vuonna 2009, Liam Neesonin harmaantuvaksi toimintatähdeksi nostanut Non-Stop sai ensi-iltansa 2014 ja Blake Livelyn tähdittämä hurja tappajahaileffa The Shallows nähtiin 2016. Eipä ole mikään ihme, että Disneyn pomot ovat napanneet näin laadukkaita pikkuleffoja suoltavan kyvyn alati laajenevaan tähtitalliinsa.
Emily Blunt näyttelee vuoteen 1916 sijoittuvassa romanttisessa seikkailukomediassa tohtori Lily Houghtonia. Lontoossa majaansa pitävä, viktoriaanisia arvoja vaaliva tutkimusseura ei hyväksy joukkoonsa naistutkijoita, joten Lily joutuu käyttämään veljeään MacGregoria (Jack Whitehall) asiamiehenään etsiessään tutkimusretkikuntaa Amazonille.
Sisarusten isä oli tunnettu tutkimusmatkailija, joka etsi parantavia voimia kantavaa ikiaikaista puuta alueelta. Puun kukilla saattaa olla tärkeä rooli tulevaisuuden lääketieteessä. Lily on aivan varma, että hän pystyy löytämään puun mystisen nuolenkärjen avulla.
Koska retkikuntaa ei virallisia teitä löydy ja hanketta pidetään lähinnä taikauskoisena lätinänä, lähtevät Lily ja MacGregor omatoimisesti kohti Amazonin jättimäistä viidakkoa. Siellä kaksikko törmää pikkulaivaansa kipparoivaan Frank Wolffiin (Dwayne ”The Rock” Johnson). Sisarukset palkkaavat vekkulin lihaskimpun johdattamaan heidät kohti Amazonin sydäntä ja mystistä maagista puuta. Peräänsä he saavat saksalaisen prinssin (Jesse Plemons) sekä lähes 400-vuotiaita kirottuja espanjalaisia konkistadoreja.
Jungle Cruise kopioi häikäilemättä Disneyn toista jättifranchisea, Pirates of the Caribbeania. Heitetään sekaan hieman klassisia romanttisia seikkailuelokuvia kuten Vihreän timantin metsästys (1984) ja Kadonneen aarteen metsästäjät (1981), ja siinäpä se Jungle Cruisen sisältö sitten onkin kokonaisuudessaan.
Blunt, Johnson ja etenkin Plemons vetävät roolinsa kuitenkin niin hauskasti, ettei muuten kovin geneerisestä elokuvasta voi olla pitämättä. Blunt peilailee modernia feminismiä pirteällä, vahvalla ja pystyvällä akateemisella naiskuvallaan. The Rock esittää naisia naurattavaa, hieman epäilyttävää setämiestä, jolla on tietenkin herkkä puolensa. Plemonsin räjähdysherkkä sakemanniprinssi tuo lisähuumoria pahispuolelle, sillä epäkuolleet konkistadorit ovat lähinnä pahantahtoisia kostajia. Paul Giamatti nähdään epäonnisena pikkukaupungin laivanvarustajana.
Vaikka The Rockin viljelemä isähuumori aiheuttaa myötähäpeällistä punaa poskille, osuu elokuvan huumori oikein hyvin maaliinsa – sillä naiivilla Disneylle ominaisella tavalla.
Jungle Cruise on tarkoin harkitun nostalgisesti värisevä seikkailuelokuva, joka noudattaa perinteisiä kaavoja mutta onnistuu myös peilaamaan nykyaikaa hahmojensa kautta. Erittäin mukava kesäleffa, jonka parissa viettää helpon parituntisen. Kivaa hömppää seikkailunhaluisille katsojille.
Niko Ikonen