Late Night

GENRE , ENSI-ILTA 02.08.2019 TÄHDET

Showbisneksen kulisseihin sijoittuva naisenergialla pyörivä elokuva sisällyttää poliittista kannanottoa älykkäästi komedian aineksiksi.

Pakko myöntää: välillä sitä itsekin sortuu hävettävään ”näkemättä sontaa” -leimaan esimerkiksi pelkkien trailereiden perusteella. Itselleni kävi tällainen moka Late Nightin trailerin kanssa. Se nimittäin antaa todella väärän kuvan elokuvan sisällöstä. Trailerin vitsit ovat puhtaasti poliittisia. Läpät vaikuttivat todella alleviivaavilta ja ehkä jopa liiankin tarkoituksenhakuisilta, triggeröiviltä. Pitäisihän vanhan kuitenkin jo tietää: älä luota trailereihin arvomittarina.

Late Night on nimittäin todella älykäs, kantaaottava (kyllä, sitä nykypolitiikkaa on paljon) ja hauska draamakomedia pitkän uran tehneestä, lukemattomia kertoja palkitusta, mutta tuoreutensa kadottaneesta 56-vuotiaasta talk show -emännästä Katherine Newburysta (Emma Thompson), hänen miehestään Walterista (John Lithgow) sekä show’n uudesta käsikirjoittajasta, intialaissyntyisestä Mollysta (Mindy Kaling).

Kemiantehtaassa työskennellyt Molly pääsee Newburyn käsikirjoittajaksi lähinnä todella onnellisen sattuman kautta. Uudessa työpaikassa häntä odottaa täysin miehistä koostuva käsikirjoitustiimi, joka ei oikeastaan edes tunne emäntäänsä. Pian muutoksen tuulet käyvät, kun show uhataan lopettaa romahtaneiden katsojalukujen takia.

Thompson tekee yhden upean uransa hienoimmista roolisuorituksista kyynisenä ja passiivis-aggressiivisena, norsunluutornissaan elävänä Newburyna. Eikä elokuvan käsikirjoittaja Kaling juuri jää veteraaninäyttelijättären jalkoihin. Kaksikko loistaa elokuvan keskiössä toistensa vastakohtina: Newbury on katkeran terävä pessimisti ja Molly iloinen optimisti. Lithgow tuo tarinan traagiselle sivupolulle tunteellisuutta ja ylevyyttä.

Kalingin käsikirjoitus on erittäin terävä ja fiksu. Se sivaltaa yhteiskunnan epäkohtiin sortumatta öyhötykseen. Vitsit ovat paikoin melko julmia, mutta oikea elämähän on karua. Vaikka elokuva on päällisin puolin feministinen, osaa se osoittaa sormensa myös uhrikulttuurin, #metoo-liikkeen sekä muutaman muun naisten elämää koskevan liikkeen ristiriitaisuuksiin ikään kuin neutralisoivana tasapainottajana. Late Night nostaa naiset tähtiin, mutta samalla se huomauttaa, että korkeuksista putoaa myös erityisen kovaa alas.

Elokuva ottaa myös vahvasti kantaa Hollywoodin showbisneksen myrkylliseen ilmapiiriin. Käsikirjoittajat saavat potkuja ikään kuin eivät olisi edes oikeita ihmisiä ja tuottajat ovat pelkkiä laskelmoivia ja tulosorientoituneita koneita. Kalingilla saattaakin olla jotain hampaankolossaan. Late Night on nimittäin hänen esikoiskäsikirjoituksensa elokuvien puolella. Aiemmin hän on kirjoittanut tv-sarjoja kuten Konttoria.

Kun elokuvan on vielä ohjannut pelkästään tv-sarjoja luotsannut kanadalainen Nisha Ganatra, voidaan puhua todellisesta ensikertalaisten esiinmarssista. Naiset ovat tehneet erinomaista työtä. Kerrankin kantaaottava komedia, joka osuu kohteisiinsa älykkäästi. Hyvä mimmit!