Kapinoiva teini nappaa taivaalta koodatun radiosanoman ja päättää sen perusteella lähteä etsimään maailmalla seikkailevaa isoisäänsä. Mukaan lähtee poikaan yhteyttä yrittävä isäpuoli. Yhdessä komedialliseksi tarkoitetun helikopteripilotin ja tämän hehkeän tyttären kanssa kaksikko rysähtää myrskyjen ympäröimälle salaperäiselle saarelle.
Saari on sama, josta tieteiskirjallisuuden peruspilareihin kuuluva Jules Verne kirjoitti romaanissaan Salaperäinen saari. Suuri ihmetyksen aihe on, että kun tekijöillä on ollut käytettävissään herkullinen lähdeteos ja nykyaikaisen tietokonetekniikan kaikki 3D-ihmeet, on lopputulos lattea. Saaren ihmeelliset olennot ohitetaan olankohautuksella ja keskitytään mieluummin kaikin puolin ärsyttävien henkilöhahmojen tärykalvoja raapivan noloon sanailuun.
Vuoden 2008 ensimmäiseen, 3D-efektien uutuudella ratsastavaan Matkaan verrattuna tarinankerronnassa ei ole tapahtunut edistystä. Nyt keskinkertainen 3D-tekniikka vain ei enää riitä. Suuresta seikkailusta, jonka ainoa hyve on reipas etenemistahti, puuttuvat siis kaikki wau-elementit. Omg-hetki sentään koetaan, kun tuottajanakin toiminut Dwayne Johnson jälleen kerran unohtaa, ettei ole lapsille suunnatun sekoilun päähenkilö, ja ryhtyy laulamaan itseään minikitaralla säestäen.
Matka 2: Salainen saari -elokuvan traileri
Filmtrailer.com