Näyttelemäänsä sarjakuvahahmoa Obelix ruumiinrakenteeltaan ja vaatetukseltaan muistuttava Gérard Depardieu esittää keski-ikäistä Germain Chazesia, pienen ranskalaiskaupungin keski-ikäistä asukasta, joka ei odota elämältä suuria. Saamattomana ja yksinkertaisena pidetty Germain asuu asuntovaunussa äitinsä takapihalla, viljelee pientä puutarhaa ja tekee erilaisia hanttihommia.
Germainin elämään tulee odottamaton muutos, kun hyväntahtoinen äijänköriläs heittäytyy puistossa juttusille ikivanhan ja hauraan mutta teräväpäisen Margueritten kanssa. Margueritte rakastaa kirjoja, ja hän lukee Germainille otteita Albert Camus’n Rutosta. Lukutreffeistä puistossa tulee kummallekin tapa, ja Germain tutustuu kirjallisuuteen, jollaisesta ei ole ollut tietoinenkaan. Hiljalleen kuitenkin paljastuu, ettei mies ole tietämätön tyhmyyttään. Hänen opinhalunsa ja kunnianhimonsa on nitistetty jo lapsena julkisia nöyryytyksiä järjestäneiden pirullisen opettajan ja katkeran äidin ansiosta. Isokokoinen ja kömpelö poika huomaa pääsevänsä helpommalla, kun ei haasta muiden ennakkokäsityksiä itsestään.
Kirjojen ja Margueritten heikkenevän näkökuvun johdosta Germainin opinhalu herää. Vaikka tiedon omaksuminen on aikuiselle miehelle jo hankalaa, hän löytää hiljalleen itsetuntonsa ja alkaa pitää pintansa oli kyse sitten hänen kustannuksellaan pilailevista ystävistä tai yhä pahemmin höpertyvästä äidistä.
Depardieu rakastaa tarinan taustalla olevaa kirjaa, ja elokuva on ollut hänelle niin mahdollisuus tuoda sille julkisuutta kuin työskennellä jälleen ohjaaja Jean Beckerin kanssa. He tekivät jo vuonna 1995 elokuvan Elisa. Depardieu tuntuukin panostavan Germainin rooliin enemmän kuin moneen muuhun viimeaikaiseen elokuvaansa. Hän vetää kouluja käymättömän kömpelyksen roolin heittäytyen mutta silti pienimuotoisesti. Depardieuta komppaa erinomaisesti oikeastikin esittämänsä Margueritten ikäinen, vuonna 1914 syntynyt mutta edelleen hurmaava Gisèle Casadesus.
Katsojan kannalta Germainin muutos on vähäinen – ehkä turhankin pieni. Hän on nimittäin muutenkin miellyttävä persoona, joka pyrkii auttamaan ja lohduttamaan kanssaihmisiään, vaikka ei välttämättä ole välkyin sanavalinnoissaan. Ollakseen hiljainen hissukka häntä on myös siunattu uskomattomalla tyttöystävällä, Sophie Guilleminin näyttelemällä todella viehättävällä bussikuskilla, joka ei tiedä mitään punkeroa lemmittyään seksikkäämpää. Germainin hienovaraisessa muutoksessa onkin enemmän kyse siitä, miten mies näkee itsensä. Hän alkaa antaa arvoa itselleen ja mielipiteilleen ja uskaltaa sen perusteella tehdä kauaskantoisiakin päätöksiä.
Päiväni Margueritten kanssa on sympaattinen pienimuotoinen ranskalaisdraama, jossa ei päällisin puolin tapahdu paljon, mutta joka onnistuu pienistä puutteistaan huolimatta koskettamaan ja jättää hyvää mieltä jälkeensä.
Jouni Vikman
Tähdet: ★★★
Päiväni Margueritten kanssa – Traileri