Tapahtumapaikka, pieni itäsuomalainen mökki ja sen pihapiiri, yhdistää Tähtitaivas talon yllä -elokuvan kolmelle eri aikakaudelle sijoittuvia tapahtumia. Yhdistävänä tekijänä toimii toki myös verenperintö, sillä elokuva kertoo 1940-luvulla tilaa asuttavasta Saimasta, tämän 1970-luvulla uutta suuntaa etsivästä Tuulikki-tyttärestä ja tyttärentytär Sallasta, jonka elämä rantauttaa mökkiin nykyajassa.
Pinnan alla yhtäläisyyksiä löytyy lisää; kussakin tarinassa muutos on vääjäämätön niin henkilökohtaisella kuin yhteiskunnallisella tasolla. 1940-luvun sotavuodet, 1970-luvun maalta- ja maastamuutto sekä kaikkiin suuntiin vaihtoehtoja tarjoava nykyaika toimivat taustoina pääosanaisten itsensä etsimiselle.
Saima yrittää julistaa järjen aikakautta vanhoillisessa yhteisössä, joka odottaa hänen täyttävän perinteisen naisen velvollisuutensa. Tuulikki julistaa ismejään valmiina kuitenkin pakkaamaan ja aloittamaan kaiken alusta ensimmäisten vastoinkäymisten kohdalla. Sallalle kaikki ovet tuntuvat olevan auki, mutta hän on eniten hukassa etsien vastauksia new age -henkisyydestä – mikä voisi kauhistuttaa tieteen nimiin vannovaa Saimaa.
Siinä missä Saara Cantellin edellinen elokuva Kohtaamisia koostui pitkistä, yhdellä otolla kuvatuista kohtauksista, on Tähtitaivas talon yllä perinteisempää kerrontaa. Elokuvan ja tarinoiden rakenne eroaa edeltäjästä jopa siinä määrin, että moni Kohtaamisista pitänyt saattaa jopa pettyä uutuuteen. Edelleenkin ohjaaja kuitenkin suosii pitkiä ottoja ja suorastaan hyväilee näyttelijöitään; välillä tuulen henkäyksellä tai auringonsäteellä, välillä karkean kömpelöllä kädellä, mutta aina Marita Hällforsin herkällä kameralla.
Tähtitaivas talon yllä -elokuvan traileri
Filmtrailer.com