Steven Spielberg on yli 50 vuoden mittaisella urallaan tehnyt elokuvia laidasta laitaan, mutta The Fabelmans on hänen henkilökohtaisin ohjaustyönsä. Spielbergin ohjauksissa on aiemminkin nähty viittauksia hänen perheeseensä, mutta The Fabelmans on omakohtainen elokuva, joka pohjautuu suoraan hänen lapsuuteensa 1950-luvulla.
The Fabelmansin keskushahmo on New Jerseyssä asuvan juutalaisperheen poika Sammy, joka hullaantuu päästyään ensimmäistä kertaa vanhempiensa kanssa elokuvateatteriin. Suuri maailmansirkus –elokuvassa nähdään kohtaus, jossa juna törmää näyttävästi autoon, ja sinä hetkenä Sammy tietää haluavansa ohjaajaksi. Sammy kuvaa ensimmäisen elokuvansa kaitafilmikameralla käyttäen lavasteena pienoisjunarataa. Vähitellen elokuvaprojektit muuttuvat yhä haastavimmiksi. Sammylle elokuva ei ole pelkkä harrastus, vaikka isä niin sanoo. Se on intohimo, jossa hän haluaa edetä kohti täydellisyyttä. Hän joutuu kuitenkin huomaamaan, että taiteilijaelämä ei ole ruusuista. Kamera jää pitkäksi aikaa kaappiin pölyttymään. Ennen pitkää Sammy kuitenkin kaivaa sen taas esiin. Elokuvien teko edustaa hänelle paitsi intohimoa myös pakoa todellisuudesta.
The Fabelmans ei kerro pelkästään lahjakkaasta pikkupojasta, joka haluaa elokuvaohjaajaksi. Se on myös tarina sisaruksista ja vanhemmista. Sammyn isä ja äiti tulevat päällisin puolin hyvin toimeen, vaikka he ovat vastakkaisia persoonia. Äiti Mitzi (Michelle Williams) on lahjakas pianisti ja herkkä taiteilijasielu. Isä Burt (Paul Dano) on älykäs tietokoneinsinööri, jonka ura on nousussa. Vaikka isän kollega Bennie (Seth Rogen) ei ole sukua, hänestä tulee Sammylle kuin oma setä. Bennien kautta paljastuu myös salaisuus, joka johtaa vanhempien välirikkoon.
Avioero on ollut mukana monissa Spielbergin elokuvissa. Jo Tappajahaissa käsiteltiin suhdetta perheeseen pikkupojan kautta. E.T:n keskushahmo Elliot elää perheessä, jossa äiti on jäänyt lasten kanssa yksin. Kolmannen asteen yhteydessä isä on mukana perheen arjessa mutta saa pakkomielteen avaruusolennoista. Indiana Jones ja viimeinen ristiretki -elokuvassa Sean Connery näyttelee isää, jonka kanssa yhteys on katkennut vuosiksi. Kaikissa näissä isäsuhteissa voi nähdä yhteyksiä Spielbergin omaan isään, joka on The Fabelmansin Burtin esikuva.
Isän poissaolosta johtuen merkittävämpi hahmo The Fabelmansissa on äiti. Mitzi rohkaisee Sammya haaveissaan, mutta oman äidin kuolema ja perheen sisäiset ristiriidat ajavat hänet masennukseen.
Ihmissuhteita kuvatessaan Spielbergin helmasyntinä on usein ollut melodramaattisuus ja jopa siirappisuus. Alkupuolella sama vaara roikkuu ilmassa, mutta elokuvan päästyä vauhtiin mukaan tulee sävyjä ja rosoja.
Spielbergin työryhmä ja näyttelijät ovat loistavia. Äidin ristiriitainen persoona on monitasoisin rooli. Siinä Michelle Williams tekee vaikuttavaa työtä ja jättää kaikki muut varjoonsa. Sammy on silti elokuvan keskushahmo, ja Gabriel LaBelle on roolissaan luonteva nuoren Spielbergin alter ego. Paul Dano jää isän roolissa syrjään, mutta se sopii käsikirjoitukseen.
Sivurooleissa ilahduttavat Judd Hirsch omalaatuisena isosetänä ja David Lynch kärttyisänä ohjaajalegenda John Fordina.
Kaunista musiikkia elokuvaan säveltänyt John Williams on toiminut Spielbergin aisaparina jo käsittämättömät 50 vuotta. Leikkaaja Michael Kahn on ollut mukana Kolmannen asteen yhteyden ajoista lähtien eli lähes yhtä kauan.
Elokuvan toinen käsikirjoittaja Spielbergin ohella on Tony Kushner, joka on puolestaan tuttu nimi Spielbergin aiemmista elokuvista München, Lincoln ja West Side Story. Faktaa ja fiktiota yhdistellen Kushner ja Spielberg ovat luoneet nostalgisen tarinan, joka on samalla rakkaudenosoitus elokuvalle. Vaikka kyseessä on perhedraama, Spielberg on rakentanut siitä visuaalisesti kiehtovan elämyksen, jossa on elokuvan taikaa.
Jussi Huhtala