Taneli Mustosen ohjaajaura on melko eksentrinen. Miehen ensimmäinen elokuva oli vuonna 2012 ensi-iltansa saanut lastenleffa Ella ja kaverit. Vuonna 2015 hän teki megasuositun Luokkakokouksen. Alapääkomedian jälkeen Mustonen teki slasher-pastissi Bodomin (2016), joka on itse asiassa kotimaiseksi kauhurainaksi ihan hyvä teos. Sen jälkeen tulivat Luokkakokous 2 (2016) ja Se mieletön remppa (2020).
Nyt Mustonen on ohjannut ja Aleksi Hyvärisen kanssa käsikirjoittanut amerikkalaiselle kauhuun erikoistuneelle Shudder-suoratoistopalvelulle kauhuelokuvan. Huomaatteko? Lastenleffoja, alapääkomediaa ja kauhua. Mustonen on ihme mies.
The Twinin keskiössä on auto-onnettomuudessa toisen kaksosistaan menettänyt amerikkalaisperhe, joka muuttaa turman jälkeen syrjäkylälle Koillis-Suomeen (kuvattu Virossa!), jossa isä (Steven Cree) on viettänyt lapsuutensa. Aiti (Teresa Palmer) on syvästi traumatisoitunut ja pyrkii tekemään parhaimpansa Elliot-pojan (Tristan Ruggeri) hyväksi.
Pian uuteen taloon muutettuaan Elliot alkaa kommunikoida menehtyneen kaksosveljensä Nathanin kanssa. Salaperäinen ja pimeä vyyhti alkaa hiljalleen purkautua. Koko perheen tulevaisuus on uhattuna. Kyläläisetkin käyttäytyvät omituisesti.
Pakko antaa risuja elokuvan Suomi-kuvasta. Siinä ei taida olla ensimmäistäkään suomalaista näyttelijää, vaikka suomenkieltä paikoitellen kuullaan. Joo, se on kuvattu Virossa, mutta oikeasti nyt joku roti. Eiväthän amerikkalaiset tällaista tajua, mutta edes jonkinlainen autenttisuus olisi kiva vinkkaus kotia kohti.
Eikä siinä ole vielä kaikki. Nimittäin käsikirjoituksen palaset on varastettu kuuluisammista elokuvista. Otetaan Ari Asterin mestariteokset Hereditary (2018) ja Midsommar (2019), heitetään sekaan hieman Rosemaryn painajaista (1968), Ennustusta (1976) ja siivu vaikkapa The Othersia (2001). Ymmärtänette yskän, kun jokainen juonenkäänne löytyy jostain legendaarisesta kauhuleffasta?
Annetaanpa myös niitä kehuja. Elokuva on komeasti kuvattu, näyttelijätkin ovat meneviä rooleissaan ja onpa siinä myös pari pelottavaa kohtausta. Mutta ei se oikein riitä näin kaavamaiselle, paremmista elokuvista juonensa lainaavalle elokuvalle. Hyvä yritys ja papukaijamerkki päälle. Ensi kerralla sitten vähän omaperäisempää tavaraa, jooko?
Niko Ikonen