Mikä on kaikkien aikojen elokuvahirviö? Katso Top 10

”Hirviö-sanan englanninkielinen vastine ”monster” tulee latinan sanasta monstrum. Adjektiivina se viittaa luonnonjärjestyksen vastaiseen, perverssiin yleensä biologisella tavalla. Se ymmärretään kieroutuneeksi, pahaenteiseksi. Hirviö on joko fyysisesti tai psyykkisesti halveksittava, ulkomuodolta ja käytökseltään usein epänormaali.” Näin kirjoittaa elokuvaohjaaja John Landis tietokirjassaan Elokuvan hirviöt (Nemo, 2012).

Hirviörokkari Mr. Lordista kertova dokumentti Monsterimies sai ensi-iltansa 26.syyskuuta. Päätimme koota Top 10 -listan hirviöelokuvista, jotka mukailisivat löyhästi Lordin hirviökonseptia. Listalle päätyneiden elokuvien lähtökohdaksi otettiin leffamonstereiden visuaalinen ilme, inhimilliset piirteet ja ihmisen muuntautuminen kirjaimellisesti hirviöksi.

Listan koostaminen oli yhtä aiheenrajaamisen riemujuhlaa. Pois jäivät klassiset leffamonsterit Draculasta ihmissuteen. Myös esihistorialliset dinosaurukset ja kaikenkirjavat monsterieläimet haikaloista gorilloihin karsiutuivat. Listalta pudotettiin myös hyvin tunnettuja yksittäisiä ikoneita kuten Predator ja Freddy Krueger.

Kovasta karsinnasta huolimatta monsterikavalkadi on sangen kirjava; löytyy pelottavia friikkejä, söpöjä sekä vekkuleita otuksia, haavoittuvaisia kummajaisia ja myös esteettisesti kauniita luonnonoikkuja.

Teksti: Akseli Heikkilä

10 Hassut hurjat hirviöt (2009)

10

Hassut hurjat hirviöt -elokuva perustuu samannimiseen lastenkirjaan. Elokuvasovituksesta voi olla monta mieltä, mutta ainakin kirjailija Maurice Sendakin luomat hirviöt ovat omaperäisiä otuksia. Peikkoja muistuttavat karvakasat toimivat mielijohteidensa varassa eivätkä ole laisinkaan niin hassuja kuin kirjan ja elokuvan suomennettu nimi antaa ymmärtää. Teoksen alkuperäinen nimi onkin paljon monitulkintaisempi Where the Wild Things Are.

Arvostetun ohjaaja Spike Jonzen elokuva rikkoo perinteisen kerronnan rakenteita, eivätkä syy- ja seuraussuhteetkaan taida olla aivan selkeitä. Vaikka tarinan pääosassa on lapsi, tyylipuhtaana lastenelokuvana tätä teosta on vaikea pitää. Omituisten hirviöiden kautta peilataan monia ikäviä tunteita kuten vihaa ja epäsopua.

9 Toxic Avenger (1984)

09

Roskaelokuvissa ja b-luokan kauhufilmeissä on nähty yksi jos toinenkin epäinhimillinen kummajainen ja katsojan sietokykyä venyttävä örkki. Useimmiten monsterin syntyyn liittyy jonkin sortin mutaatio: altistuminen radioaktiiviselle säteilylle tai myrkyllisenä hohtavalle ydinjätteelle.

Tunnetuin yksittäinen roskaleffamonsteri lienee kammotus nimeltä Toxic Avenger. Huonon maun ilosanomaa levittävistä elokuvistaan tunnetun Troma-yhtiön luomuksessa syrjitty nörtti Melvin tipahtaa ongelmajätetynnyriin ja muuttuu rujoksi sankariksi. Siivousmoppiin jaa ballerinamekkoon sonnustautuneesta mutantista kehittyi nopeasti kulttihahmo ja Toxic Avenger -elokuva sai jatko-osia, animaatiosarjan, oman sarjakuvan, musikaalin ja suuren liudan oheiskrääsää laidasta laitaan.

8 Splice (2009)

08

Splice on moderni tulkinta ”ihminen leikkii jumalaa” -teemalla toimivien kauhuleffojen kaanonissa. Geenitutkija-pariskunta yhdistää ihmisen ja erilaisten eläinten dna:ta ja onnistuu luomaan mystisen hybridiolennon. Aluksi luonnonoikku muistuttaa kävelevää sikiötä, mutta varttuessaan kehittyy aina enenevässä määrin inhimillisemmäksi olennoksi. Sanomattakin on selvää, että luvattoman kokeen seuraukset kääntyvät kohtalokkaiksi.

Splice on tutkielma ihmisen ja ei-ihmisen häilyvistä rajoista. Samalla se ottaa kantaa geenitutkimusten moraaleihin ja esittää kysymyksiä vanhemmuudesta. Leffan parasta antia on ehdottomasti kaunis ja herkkä hirviöhahmo, Dre. Keinotekoisesti luotu olento on oudolla tavalla kiehtova, mutta samalla juuri inhimillisyytensä vuoksi myös äärimmäisen pelottava kummajainen.

7 Kaunotar ja hirviö (1946)

Cocteau's La belle et la bete

Tämä surrealistinen ja maaginen elokuva on yksi omalaatuisimmista versioista Jeanne-Marie Le Princen kirjoittamasta Kaunotar & Hirviö -tarinasta. Ohjaaja Jean Cocteaun visio on runollinen ja romanttinen taideteos, joka ei karta sukeltamasta myös ihmismielen piilotajunnassa lymyilevien mörköjen sekaan.
Jean Maraisin vakuuttavasti näyttelemä Hirviö muistuttaa kovasti klassista ihmissutta, mutta seisoo kuitenkin vankasti omilla jaloillaan. Hahmo on yksinäinen inhimillisellä tavalla ja samalla väärinymmärretty kuten eläimet ihmisten dominoimassa maailmassa saattavat olla. Toisen maailmansodan kauheudet lepäävät vahvasti elokuvan yllä. Cocteaun elokuvan syvempi sanoma viittaa vaikutuksiin, joita onneton lapsuus voi saada aikaan. Kenestä tahansa saattaa kasvaa hirviö.

6 Monsterit Oy (2001)

06
Ohjaus: Pete Docter, David Silverman, Lee Unkrich

Monsterila on kaupunki, jota eriskummalliset hirviöt asuttavat. Yöaikaan monsterit säikyttelevät nukkuvia lapsia, koska pelokkaiden vesseleiden kirkaisut toimivat kaupungin virtalähteenä. Tuotteliaimpia säikyttäjiä ovat nallekarhumainen köriläs Tare ja hänen suurisilmäinen aisaparinsa Masi. Käärmemäinen Räähkä on kateellinen menestyvälle voimakaksikolle ja haluaa syrjäyttää heidät pelottelijoiden kärkikastista katalilla konsteilla.

Monsterit Oy -elokuvan hirviöt ovat kaikki omia ehjiä persoonia, lupsakoita veijareita, joilta onnistuu niin sympaattinen sähellys kuin näyttävä säikyttely. Väheksymättä lainkaan kotimaisten ääninäyttelijöiden työtä Monsterit Oy kannattaa katsoa alkuperäiskielellä. John Goodman, Billy Crystal ja Steve Buscemi loistavat äänirooleissaan.

5 Hellraiser (1987)

05

Hellraiser on sadomasokistinen tulkinta mystisen Pandoran lippaan legendasta. Elokuva tarjoaa paitsi repivää splatter-horroria myös joukon kauhuleffagenren mielikuvituksellisimpia monstereita; kenobiittejä. Ne ovat entisiä kuolevaisia, joista on mielihalujensa vuoksi tullut kivun ja tuskan demoneja. Pahaenteisen kuution kautta demonit pääsevät maahan keräämään ihmisten sieluja. Doug Bradleyn esittämästä kenobiittijohaja Pinheadista on tullut liki Freddy Kruegerin ja Jason Vorheesin kaltainen kauhuikoni.

Hellraiser perustuu kirjailija Clive Barkerin pienoisromaaniin Helvetilliset. Kirjailija on itse ohjannut elokuvasovituksen tarinansa pohjalta. Sittemmin Hellraiser-saaga on laajentunut paitsi useisiin leffajatko-osiin myös sarjakuviin.

4 Kärpänen (1986)

04

”Olen hyönteinen, joka uneksi olevansa ihminen, ja se oli ihanaa. Mutta nyt uni on päättynyt… ja hyönteinen on hereillä.” Näin lausuu Jeff Goldblumin karismaattisesti esittämä tiedemies Seth Brundle elokuvassa Kärpänen. David Cronenbergin rujo visio vaiheittain kärpäseksi muuttuvasta miehestä on uusintaversio vuoden 1958 samannimisestä kauhuklassikosta.

Sen lisäksi, että päivitys on onnistunut elokuva, myös sen hirviö on yksi elokuvahistorian kiehtovimpia tapauksia. Seth Brundlen metamorfoosin seuraaminen on hyvin mielenkiintoista seurattavaa. Aluksi tiedemiehen voimat kasvavat ja ketteryys lisääntyy, mutta pian ihminen Sethin sisällä alkaa rappeutua ja hyönteinen saa vallan. Mieskärpänen herättää katsojassa yhtä aikaa sekä inhoa että sympatiaa.

3 Tri Jekyll & Mr. Hyde (1931)

03

Robert Louis Stevensonin
pienoisromaani hirviöksi muuttuvasta lakimiehestä on yksi kauhuviihteen kulmakivistä. Teos sovitettiin näyttämölle vuoden sisällä ilmestymisestään ja siitä on sittemmin tehty lukuisia elokuvaversioita.

Ensimmäisestä ääniversiosta vastaa ohjaaja Rouben Mamoulian. Hänen näkemyksensä tarinasta on korostetun seksuaalinen verrattuna muihin filmatisointeihin. Herra Hyde on tukahdutettujen mielihalujen äärimmäinen ilmentymä, vaarallinen sadisti, joka etsii pelkästään väkivaltaa, keinoja vahingoittaa. Jokaisen muodonmuutoksen jälkeen Marchin Hydesta tulee aina vain astetta eläimellisempi. Näyttelijä Fredric March voitti dualistisesta roolistaan Oscar-palkinnon.

2 Pan’s Labyrinth (2006)

Heart of Summer

Guillermo del Toron
erinomaisessa kauhufantasiassa nuori Ofelia-tyttö elää lapsuuttaan Espanjan sisällissodan jälkeisenä aikana. Fasismi jyllää ja sotilaallinen terrori on voimissaan, veriteot ja viattomien kärsimys ovat arkipäivää. Yllättäen Ofelian todistaman karun todellisuuden keskelle avautuu uusi mystinen maailma täynnä fauneja ja keijukaisia. Ikävä kyllä myös fantasiamaailmasta löytyy pahuutta, eikä nuori tyttö välty painajaisilta edes tässä toisessa todellisuudessa.

Elokuvan karmivin otus on herkkuja täynnä olevan ruokapöydän päässä istuva nyljetyn ja aneemisen näköinen kummajainen. Pale Maniksi kutsuttu monsteri on visuaalisesti hyvin mielenkiintoinen; olennon silmäkuopat sijaitsevan kasvojen sijaan kämmenten keskellä. Jos joku erehtyy koskemaan ruokapöydän hedelmiin, Pale Man asettaa silmät paikoilleen. Monsteri itse kyllä tykkää pureskella keijukaisia yhtenä suupalana. Pelkästään tämä olento nostaa Pan’s Labyrinth -leffan monsterileffojen kärkikastiin, vaikka teos ei sinällään puhdasverinen hirviöfilmi olekaan.

1 Mustan laguunin hirviö (1954)

01

”Suurenmoisessa hirviössä on aina oltava jotain tunnistettavan inhimillistä”, Riiviöt-kauhukomedioistaan tuttu ohjaaja Joe Dante toteaa Elokuvan hirviöt -kirjan haastattelussa. Mustan laguunin hirviö on yksi kauhuelokuvan kiistattomia klassikoita ja kiteyttää hyvin Danten näkemyksen. Tämä teos on vaikuttanut lukuisiin hirviöleffoihin aina Alienista Tappajahaihin.

Tänä päivänä elokuvan juoniasetelma ja tarina ovat muuttuneet kliseisiksi, mutta aikanaan leffa oli jotain uutta ja kiehtovaa. Pelkistetysti kuvattuna pääjuoni on seuraavanlainen: eriskummallinen meriolento rakastuu tutkijaryhmään kuuluvaan kauniiseen naiseen ja ihmiset reagoivat väkivaltaisesti olennon huomionosoituksiin.
Hirviön perimmäiset pyrkimykset eivät ole pahoja, mutta uteliaisuus tulkitaan uhkaavaksi. Kohtaus jossa vedenalainen otus matkii naisen uintiliikkeitä ja yrittää lopulta koskettaa ihastuksen kohteensa jalkaa, on aidosti väkevää katseltavaa vielä tänäkin päivänä. Kaikki tarvitsevat rakkautta, myös räpylöillä varustetut kalaihmiset.