58-vuotias Oscar-voittaja Christoph Waltz muistaa James Bondin lapsuudestaan Itävallassa. Hän oli kuusivuotias, kun ensimmäinen Bond ilmestyi, ja kului vuosia ennen kuin hän näki sen. Silti hän oli monien muiden sukupolvensa edustajien tavoin tietoinen uudesta sankarista heti alusta alkaen. Lapsena Waltz jopa sai lahjaksi Aston Martin DB5 -lelun kaikkine vempaimineen, heittoistuin mukaan lukien.
– Halusin sen, koska se oli James Bondin, Waltz muistelee. – Minulla ei ollut ihan selvää käsitystä silloin kuka tai mikä Bond oli, mutta se on hahmossa kiehtovaa. Kuinka hänestä on tullut osa yleistä kulttuuria.
Waltzin ikäpolven Bond oli Roger Moore, joka näytteli roolia vuoden 1973 Elä ja anna toisten kuolla -leffasta vuoden 1985 elokuvaan 007 ja kuoleman katse. Waltzin mukaan ero nykytilanteeseen on suuri.
– Daniel Craigin valinta oli tietoinen muutos. Pidän siitä, että Danielin Bond on hillitympi, Waltz sanoo. – Hän on levoton ja kärsii menneisyyden painolastista. Jo Skyfallissa näimme miten se muokkasi hänestä sellaisen kuin hän on.
– Nyt tiedostetaan, että hän on tappaja, Waltz lisää. – Aikaisemmin hän oli aina vain vakooja, ei koskaan murhaaja. Aikaisemmin keskityttiin tyttöihin ja keltaisiin bikineihin. Pidän uudesta Bondista!
Bondin evoluutio kiinnostaa Waltzia.
– En tiedä kuinka monta elokuvaa Daniel tekee, mutta varmaa on, ettei hän jatka ikuisesti ja joku korvaa hänet. Toivottavasti se on kaukana tulevaisuudessa, mutta silloin tapahtu taas muutos. Ja se on mielenkiintoista nähdä.
Waltz astuu uudistuneeseen sarjaan Spectre-konna Oberhauserina, jolla on salaperäinen menneisyys. Wienissä syntynyt näyttelijä kertoi olleensa skeptinen, mutta pitkälliset keskustelut tuottajien Barbara Broccolin ja Michael G. Wilsonin kanssa saivat hänet vakuuttumaan. Kaksikko on vahtinut Bond-saagaa siitä asti, kun Albert R. Broccoli käynnisti sarjan elokuvalla Salainen agentti 007 ja tri No vuonna 1962.
– Olin tavannut Michaelin ja Barbaran ehkä viisi, kuusi vuotta sitten, ja olimme pitäneet yhteyttä. Sitten he ehdottivat tätä. Aluksi se ollut konkreettista, lähinnä yleistä jutustelua aiheesta.
Waltzille oli uusi oivallus, että vaikka Bond-universumi on valtava bisnes ja 007-elokuvien tekeminen niin kallista, että niiden on pakko tuottaa paljon rahaa, tuottajat vaalivat henkeä, jonka ehdoilla kaikki muu toteutetaan. Yksi avaintekijöistä heille on, että elokuvat heijastavat tekoaikaansa. Spectre ei ole poikkeus.
– Miksi niin sanottujen pahisten pitäisi jämähtää paikoilleen, kun sankari on kokenut evoluution, Waltz kysyy. – Myös konnien on vastattava aikoja. 60- ja 70-luvulla oli kylmä sota. Ydinuhka leijui kaiken yllä, joten konnat pyrkivät tuhoamaan tai hallitsemaan atomiasein.
Ajat ovat muuttuneet ja Oberhauserin toimintatavat kuvaavat sitä.
– Nykyään kyse on tietokoneistumisesta, yksityisyyden hapertumisesta, sosiaalisten ilmiöiden manipuloinnista ja tarkkailusta.
Usein elokuvan konna ei näe itseään negatiivisessa valossa, eikä Oberhauserkaan välttämättä pidä itseään pahana.
– Se on mielipidekysymys, Waltz hymyilee.
Waltz on 1970-luvun puolivälistä alkaneen uransa varrella näytellyt monia hahmoja, vaikka kansainvälisen läpimurron hän teki vasta vuonna 2009 natsiupseeri Hans Landana Quentin Tarantinon Kunniattomissa paskiaisissa. Rooli toi hänelle sivuosa-Oscarin. Oli Oberhauser itsestään mitä mieltä tahansa, hän saattaa olla yhtä myrkyllinen hahmo.
Oberhauser nähdään ensimmäisen kerran palatsimaisessa kokoushuoneessa, jonne 007 on soluttautunut. Ohjaaja Sam Mendesin päätös esitellä Oberhauser varjojen piilottamana lisää hahmon salaperäisyyttä ja uhkaavuutta.
Tekijät halusivat, että Spectren kohtaus on yhtä muistettava kuin aikaisempien Bond-elokuvien klassiset konnakohtaamiset. Oberhauserin ensiesittelyn paikan koko ja hienostuneisuus tekivät vaikutuksen Waltziin.
– Lavasteessa oli napolilaisen palatsin vaikutteita ja se rakennettiin Pinewood-studion mahtavaan halliin. Sitten heidän piti täyttää valtava huone kiinnostavilla ihmisillä.
Ison näyttelijä- ja avustajajoukon eläytyminen ilahdutti konnaroolin vetäjää.
– Siellä olevilla ihmisillä piti olla syy olla paikalla ja tarkoitus tekemiselleen. Bondissa on se mahtava piirre, että kaikki pystyvät omaksumaan sen maailman. Kaikki nousivat tilanteen tasalle ja kaikille oli selkeä käsitys vähintään kohtauksen pääpiirteistä. Oli mahtavaa, kun kaikki tunsivat pystyvänsä myötävaikuttamaan. Siinä valtavassa lavastehuoneessa oli kiinnostava energia, hieno viba, joka todisti miten vahvasti Bond on imeytynyt kulttuuriimme.
Waltzin hahmo näyttäytyy monessa muussakin paikassa elokuvan aikana, mukaan lukien Marokon aavikolla kuvatuissa unohtumattomissa kohtauksissa.
– Kova kuumuus aiheutti ongelmia, näyttelijä kertoo. – Minua tosin ei pahemmin korventanut, sillä kuvasin siellä vain puoli päivää.
Daniel Craig, Léa Seydoux ja etenkin kuvausryhmä eivät päässeet yhtä helpolla. Lämpötila saattoi nousta 50 asteeseen ja rajut hiekkamyrskyt murjoivat tekijöitä.
– Se tarkoitti, että välineiden puhdistamiseen piti joka ilta ja yö käyttää tunteja, Waltz paljastaa. – Hiekanjyvät sinänsä vain pistelivät, mutta pöly meni linsseihin. Lasiosat piti siis purkaa joka ilta. Minä pääsin todella helpolla!
Haastattelu: MGM/Columbia
Toimittanut Jouni Vikman