Danny Boyle osa 3/3. ”Annoin onnistumisten nousta hattuuni”

Danny Boylen haastattelun kolmannessa osassa ohjaaja muun muassa tunnustaa uskovansa Skotlannin eroavan Isosta-Britanniasta Brexitin myötä.

29.3.2017 14:18

Tehtyään kolme elokuvaa Ewan McGregorin kanssa Danny Boyle onnistui suututtamaan tähtensä valitsemalla The Beach -elokuvansa pääosaan Leonardo DiCaprion. Ohjaaja on todennut hoitaneensa asian huonosti ja iloitsee T2 Trainspottingin myötä korjaantuneesta ystävyydestä.

Trainspotting oli oman aikansa tuote. Maailma on muuttunut paljon 20 vuodessa.

Ensimmäisen elokuvan voi tulkita erittäin poliittiseksi, mutta meidän tarkoituksemme ei ollut tehdä siitä sellaista. Se ei ollut kuin Ken Loachin elokuvat, joissa ajetaan selkeää agendaa. Trainspotting kertoo enemmän äänistä, joilla on merkitys ja jotka saattavat sanoa jotain sellaista, mikä ei ole välttämättä kovinkaan kaunista. Jatko-osassa Begbie sanoo: ”Mutta entä minä? Fiksuilla paskiaisilla on kaikki hyvin, mutta entä minä?”. Suoraan kuin Trumpin suusta. Pettynyt äänestäjä, jolta fiksut paskiaiset ovat vieneet rahat ja jättäneet sitten oman onnensa nojaan. Se ei kuitenkaan ollut tarkoitukseni. Luulen, että Begbie olisi varmasti äänestänyt Brexitiä vastaan, jos vain pystyy ylipäätään kuvittelemaan hänet äänestämässä.

Jatko-osa on edeltäjäänsä kansainvälisempi ja siinä on mukana paljon ulkomaalaisia.

Skotlanti on selkeästi kokenut suuria muutoksia. Sick Boyn tyttöystävä, Veronica, kuvastaa sitä. Edinburg on täynnä siirtotyöläisiä ja vaihto-oppilaita joka puolelta maailmaa. Siksi Skotlanti varmaan äänesti selkeästi Euroopassa pysymisen puolesta. Loppuosa Englannista halusi eroon EU:sta. Sen takia Brexitin tapahtuessa Skotlanti tulee eroamaan muusta Englannista. Skotit valitsevat mielummin EU:n kuin Englannin – he eivät ole koskaan pitäneet toisistaan. Skotit pitävät jopa ranskalaisista enemmän. Heitä nimitetään ”vanhaksi allianssiksi”. He liittoutuisivat milloin vain Englantia vastaan (naurua). Vanhoina hyvinä aikoina.

Näytit viimeksi Berliinissä elokuvan, joka vieraannutti sinut Ewan McGregorista. Nyt esität elokuvan, jossa teette taas yhteistyötä.

Se on outo kierre. Siihen vaikuttavat asiat, joista emme ole tietoisia. Sen takia uskon, että aika on suoran viivan sijasta ympyrä. Suoraan kuin Proustin kirjasta. Kierteen ymmärtää vasta vanhempana, eikä sitä voi selittää. Siksi on niin hienoa, että Spud alkaa kirjoittaa tarinoita ensimmäisen osan tapahtumista. Se tuntui hyvältä tavalta sitoa kaksi elokuvaa yhteen – hän alkaa kirjoittaa Rentonin monologia ensimmäisestä osasta! Mutta aika tuntuu kierteeltä. Siksi lapsillakin on usein parempi suhde isovanhempiinsa kuin äitiinsä ja isäänsä.

Miten sinun elokuvillesi ominainen visuaalinen ilme syntyy?

Opin katsomalla elokuvia. Otamme kaikki vaikutteita toisistamme. Yritän tietysti kertoa tarinan parhaalla mahdollisella tavalla ja hahmojen avulla, enkä vain lisää päälle jotain tiettyä tyyliä. Elokuvat ovat sidonnaisia niissä käytettäviin tekniikoihin. Tekniikat eivät kuitenkaan ole rehellisiä, vaan pyrkivät manipuloimaan katsojiaan. Esimerkiksi musiikki. Se on näkymätöntä ja peittävää. Erilaisten tekniikoiden käyttäminen ei tarkoita, että olisit hyvä elokuvantekijä. Joskus haluaisin kääntää kelloja siihen aikaan, kun en vielä tiennyt kaikista näistä taidoista. Koskaan ei voi olla liian itsetietoinen asioista. Olen tehnyt niin aikaisemmin, eikä se ole toiminut.

Pystytkö nimeämään yhtään esimerkkiä?

Olin hieman ylimielinen tehdessäni Sunshinea. Olin juuri saanut elokuvani 28 päivää myöhemmin valmiiksi. Tein siinä zombeista uhkaavia ja nopeita. Palkkasin entisiä urheilijoita tuomaan fyysisyyttä hitaasti liikkuvien zombien tilalle. Ratkaisu toimi ja nousi hattuuni. Pitäisi aina aloittaa täysin nollasta, eikä vain ajatella: ”Tiedän kuinka hommat hoituu ja aion hoitaa ne”.

Oletko muuttunut vuosien varrella?

Niinhän sitä luulisi, mutta en varmaan paljoakaan. Ihmiset muuttuvat mutta toisaalta taas pysyvät samana. Aivan kuten elokuvani hahmot. He luulevat olevansa täysin muuttuneita ihmisiä mutta ovat todellisuudessa samanlaisia kuin ennen. Jesuiittojen mukaan ihminen lopettaa kehittymisensä 7-vuotiaana. Kouluissakin vieraillessani huomaan, että jokaisella nuorella on oma roolinsa. Itse olin erittäin energinen. Ehkä vähän liian äänekäs. En mikään koulukiusaaja mutta luultavasti ajoittain liian dominoiva. Olen pehmentynyt iän myötä, niin kuin kaikki muukin.

 

Lisää luettavaa

Aiheeseen liittyviä elokuvia