Thomas Vinterberg tarjoilee täydellisen pandemialeffan.
Kirjoittaja: Marta Bałaga
Taidetta vai pornoa? – Berliinin Kultaisen karhun voittaja tekee katsojasta osan ongelmaa
71. kertaa järjestettävät Berliinin elokuvajuhlat jaettiin tänä vuonna kahtia. Ammattilaisille tarkoittu osio järjestettiin virtuaalisesti, kesällä toivotaan yleisölle avoimia näytöksiä. Palkinnot jaettiin jo nyt. Kultaisen karhun voittaja tavoittaa zeitgeistin täydellisesti ja nivoo pandemian maailmaa piinaavaan vihaan.
The Whistlers
Corneliu Porumboiu aloittaa Iggy Popin The Passengerilla ja sitten hän todellakin matkustaa ja matkustaa – aina Kanarian saarille asti. Jälleen kerran hän todistaa olevansa Romanian uuden aallon hauskemman pään ylläpitäjä.
Terapiaa tunisialaisittain
Monimuotoinen romkom on sen verran suloinen, että se saa vakavissaan harkitsemaan hoitoon hakeutumista.
Isäni Marianne
Juonipaljastus: Joskus on vaikeaa olla nainen.
Upseeri ja vakooja
Ei sukua sille Richard Geren elokuvalle huolimatta kaikista univormuista.
Samsam
Kömpelö avaruusseikkailu toimisi paremmin pienestä ruudusta.
Les Misérables
Tärkeä elokuva, mutta suurinpiirtein yhtä hienovarainen kuin Russel Crowen laulaminen.
Erityiset
Ranskalaisduo Koskemattomat-hitin takana iskee jälleen. Tällä kertaa kuitenkin lienee turha odottaa uudelleenfilmatisointia Kevin Hartin kanssa.
A Hidden Life
Tervetuloa takaisin, Terrence.
Kolme sekuntia
Sellainen kuin toimintaelokuvien tuleekin olla: paljon hauskaa, vähän järkeä. Na zdrowie!
Koirat eivät käytä housuja
Paras. Leffanimi. Ikinä.
