Vuonna 2003 ilmestyi rutikuiva triangelidraama, jonka oli kirjoittanut, ohjannut ja tuottanut Tommy Wiseau. Hän vuokrasi projektilleen jättimäisen mainoskyltin, joka tekijänsä lurppasilmäisellä kuvalla lupasi ”Tennessee Williamsin tasoista draamaa”. The Room hävisi kahdesta teatteristaan kahden viikon kuluttua tienattuaan alle 2 000 dollaria. Wiseau jatkoi mainoskyltin vuokraa 5 000 dollarilla kuussa viiden vuoden ajan.
Vuosien varrella The Room alkoi elää omaa elämäänsä keskiyön näytöksissä ja Wiseausta tuli myyttinen hahmo. Ihmiset jonottivat muovilusikoiden kanssa voidakseen huutaa valkokankaalle kommentteja dialogista, näyttelijäsuorituksista ja oudoista juonenkäänteistä. Vuonna 2013 Wiseaun ystävä, The Roomissa näytellyt Greg Sestero kirjoitti The Disaster Artistin.
Luonnos nuoren näyttelijän ensiaskelista Los Angelesissa ja tutustumisesta elokuvakoulun outoon luokkakaveriin päätyi James Francolle, joka ihastui sympaattiseen ja hauskaan teokseen kompuroivasta kuvausprojektista.
– Tommy teki draaman, ja ihmiset nauroivatkin sille, Franco toteaa.
– Gregin kirja kertoo Hollywoodista, mutta se on myös tarina sen ulkopuolisten tekijöiden ystävyydestä. Se muistutti minua rakastamastani Ed Wood -elokuvasta.
19-vuotias Sestero tapasi Wiseaun näyttelijäkurssilla, jolla tämä veti häkellyttävän version Marlon Brandon kuuluisaksi tekemästä romahduskohtauksesta Viettelysten vaunussa.
– Hän teki oikeastaan kaiken teknisesti väärin, mutta siitä ei voinut irrottaa katsettaan, Sestero toteaa.
– Suoritus oli katastrofi, mutta siinä oli jotain outoa taidetta. Monologin jälkeen tiesin, että tulisimme toimeen.
Sesteron kirjan mukaan myös The Roomin tuotanto oli kahdeksan kuukauden eeppinen katastrofi. Pankkiiri-Johnnyn (Wiseau), hänen vaimonsa (Juliette Danielle) ja parhaan ystävänsä (Sestero) rakkauspulmista kertova elokuva on täynnä kamalaa dialogia, luokatonta näyttelemistä ja kerronnallisia umpikujia.
Wiseau erotti ja palkkasi ihmisiä oikkujensa mukaan, kuvasi yhtäaikaa filmillä ja digitaalisesti ja käytti tuhansia taaloja laitteistoihin, joita tuotannot yleensä vuokraavat. Jossain vaiheessa pienen, riippumattoman projektin työryhmä koostui 400 ihmisestä.
Päähenkilönä Wiseau hyödynsi Sesterolle jo koulussa tutuksi tullutta raapivaa ja lepattavaa metodinäyttelemistään. Hän lainasi ihailemansa James Deanin kuuluisat Nuori kapinallinen -vuorosanat ”You’re tearing me apart!” kohtaukseen, josta tuli yksi The Roomin pilkatuimpia hetkiä.
Näin mestariteosta kuvataan.
James Franco muistaa nähneensä Wiseaun mainostaulun Los Angelesissa uransa alkuaikoina, mutta ei ollut kiinnittänyt siihen huomiota. The Disaster Artist -kirjaa lukiessaan hän ei vielä ollut nähnyt The Roomia, mutta sitten Wiseaun luonnonlakeja uhmaava suoritus teki häneen vaikutuksen.
– Hän kamppailee ollakseen jotain samalla, kun hän tuskailee kaiken muun tielle tulevan kanssa, ja se näkyy suorituksessa, James Franco selostaa.
– Hänen Johnnynsa käy lähes dostojevskilaista taistelua. The Roomissa hän aidosti yrittää välittää tunteitaan, elämänkokemustaan ja maailman hyljeksimäksi joutumisen tuottamaa pettymystä.
– Greg saattoi olla ensimmäinen, joka näki Tommyn oudon ulkokuoren läpi ja kohteli häntä ihmisenä, aprikoi Dave Franco.
– Greg oli ystävä, joka arvosti Tommya. Tommy taas kannusti ja tuki Gregiä toisin kuin tämän vanhemmat. Greg varmaan tiesi takaraivossaan, että Tommy sepitti asioita lennosta, mutta ei välittänyt, koska he olivat ystäviä.
James Franco näki Wiseaun matkassa maineeseen surrealistisen ja modernin version amerikkalaisesta unelmasta.
– Tyyppi haluaa leffatähdeksi. Vastoin kaikkia odotuksia hän rahoittaa ja ohjaa visionsa, ja ihmiset rakastavat sitä, Franco listaa.
– Ei tietysti niin kuin Tommy kuvitteli, mutta sitä hän ei voinut tietää.
Franco löysi yhteneväisyyksiä itsensä ja Wiseaun välillä.
– On hyväksyttävä, että ihmisillä on sellainen käsitys kuin he haluavat, mutta samalla on oltava oma itsensä. Gregin kirja kuvaa kauniisti Tommyn unelmia, hänen haluaan breikata Hollywoodissa. Ne ovat luovan ihmisien haaveita: päästä tekemään jotain, joka tavoittaa monia, ja löytää työn kautta oma yhteisönsä.
Franco oli vielä tekemässä The Interview -elokuvaansa, kun hän puhui Wiseaun ja Sesteron kanssa puhelimessa keskellä yötä.
– En tiennyt millainen kontrollifriikki Tommy olisi, tai oliko hän muuttunut The Roomin ajoista. Hän kysyi kuka esittäisi häntä. Kun en vielä tiennyt, hän ehdotti tietysti Johnny Deppiä, yhtä maailman suurimmista tähdistä, Franco nauraa.
Sestero ehdotti, että Franco tarttuisi itse rooliin.
– Olen seurannut hänen uraansa siitä James Dean -tv-elokuvasta lähtien, Sestero kertoo.
– Hän on paras Dean, jonka olen nähnyt, ja meidän tarinassamme on paljon ystävyyttämme inspiroineen Deanin henkeä ”You’re tearing me apart” -dialogeineen.
Franco pyysi mukaan ystävänsä Seth Rogenin, jonka Point Grey Pictures -yhtiö oli tuottanut sellaisia elokuvia kuin 50/50, This Is the End ja Naapurit.
Tuottamisen ohella Rogen näytteli kuvaussihteeri Sandy Schklairia, yksinäistä järjen ääntä mielipuolisella kuvauspaikalla ja ainutta, jolla oli minkäänlaista kokemusta elokuvan tekemisestä.
Rogen fanitti jo valmiiksi The Roomia.
– Se on outo ja hullu, vaikuttaa täysin järjettömältä ja paikoin se on täyttä siansaksaa. Tapahtumien logiikka ja motivaatio on hakusessa, mutta mitä enemmän Tommyn ja Gregin ystävyydestä oppii sitä enemmän elokuvaa arvostaa. Tavallaan Tommy epäonnistui täydellisesti, mutta toisaalta hän saavutti jotain ilmaistessaan itseään The Roomilla.
Dave Franco esittää Greg Sesteroa ja Sharon Stone hänen agenttiaan.
Käsikirjoituksen valmistuttua James Franco värväsi veljensä Dave Francon Greg Sesteron rooliin. Muutamaa komediallista lyhytelokuvaa lukuunottamatta veljekset eivät ole aikaisemmin näytelleet yhdessä. Dave Franco on halunnut luoda omaa uraansa ilman kuuluisamman isoveljensä apua.
– Tiesin tekemistämme Funny or Die -videoista, että dynamiikkamme olisi täydellinen The Disaster Artistin keskeiseen ystävyyssuhteeseen, James Franco toteaa.
Veljen ehdotus sai Dave Francon katsastamaan The Roomin ensimmäistä kertaa.
– Ensimmäinen ajatukseni oli, että kuinka tämä sekasotku on ikinä saatu kasaan ja miksi ihmeessä se on hitti. Mutta toisaalta se erottui kaiken maailman Sharknadoista, koska Tommyn mieleen ei pälkähtänytkään, että hän olisi tekemässä huonoa elokuvaa. Aikomukset The Roomin takana olivat niin puhtaat, että hän todennäköisesti odotti voittavansa Oscarin suorituksestaan.
Tänä vuonna Dave Francon kanssa naimisiin mennyt Alison Brie sai roolin Amberina, Sesteron ja Wiseaun väliin tulevana tyttöystävänä. Brie oli kuullut The Roomista tehdessään tv-sarjaa Paluu pulpettiin. Sen kameraoperaattori Todd Barron oli toiminut Wiseaun pahamaineisen esikoisen kuvaajana. Briesta oli hauska seurata kanssanäyttelijöidensä muuttumista The Room -vastineiksiin.
– Suosikkipäivänäni kuvasimme The Roomin ensi-iltaa. Oli ratkiriemukasta nähdä näyttelijöiden improvisoivan hahmojensa reaktioita, kun he näkevät elokuvansa. Varsinkin kun seksikohtaukset jatkuvat ja jatkuvat. He näyttivät aivan alkuperäisen elokuvan hahmoilta.
James Francon kanssa ensi vuonna ilmestyvän Zeroville-elokuvan vastikään tehnyt Jacki Weaver kiinnitettiin toiseksi fanisuosikiksi, Lisan syöpäsairaaksi äidiksi. Toisin kuin moni muu, Weaver ei pahemmin perusta Wiseaun visiosta.
– En saa sen katselusta edes vahingoniloa, se on hyvin häiriinnyttävä kokemus. Mutta tarina on kieltämättä kiehtova, Weaver toteaa.
Sanoin miehelleni, että kohta hän näkee maailman huonoimman elokuvan. Hän toppuutteli, että on nähnyt elämänsä aikana lukemattomia elokuvia, joista moni on ollut todella, todella huono. Kun olimme tuhlanneet 99 minuuttia elämästämme, hän sanoi: ”Kulta, olit oikeassa. Tämä on huonoin ikinä tehty elokuva.”
James Franco on Tommy Wiseau.
Työteliäälle James Francolle on tyypillistä uppoutua roolihahmoihinsa oli kyseessä sitten James Dean, 127 tunniksi loukkuun jäävä vaeltaja tai Spring Breakersin gangstaräppäri. Samaa pakkomielteistä lähestymistapaa hän käytti Wiseau-minäänsä.
Fyysisessä muuntautumisessa häntä auttoivat vanha yhteistyökumppani, maskeeraaja ja kampaaja Nana Fischer sekä muun muassa Deadpooliin ja Guardians of the Galaxyyn proteeseja tehnyt Andrew Clement. Fischer ja Clement muuttivat Francon kasvot Wiseaun mainostaulusta tutuiksi piirteiksi.
Koska kuusi erillistä kasvoproteesia liimattiin erikseen ja meikattiin saumattomiksi, Franco joutui käyttämään niitä koko päivän, oli hän sitten näyttelemässä tai kameran takana ohjaamassa. Päivän aluksi ja päätteeksi meikin, proteesien ja hiusten kanssa meni tunti. Lisäksi hänellä oli silmissään siniset piilolinssit 16 tuntisten kuvauspäivien ajan.
– Hän puhui kuin Tommy koko päivän, silloinkin kun ei esittänyt tätä, Rogen paljastaa. – Kun oli puhuttava elokuvan tekemisen logistiikasta, James vastasi Tommyn äänellä ja aksentilla. En aina ollut varma missä todellisuudessa hän eli, mutta Jamesille sillä ei vaikuttanut olevan merkitystä.
Lavastaja Chris Spellman kopioi Wiseaun halvat ympäristöt ja kuvaaja Brandon Trost paneutui amatöörimäiseen valaistukseen ja kameratyöskentelyyn, jotka ovat omalta osaltaan leimanneet The Roomin kaikkien aikojen huonoimmaksi elokuvaksi. Jotkut alkuperäisen elokuvan kohtaukset luotiin uudelleen kuva kuvalta, kun näyttelijät yrittävät mahdollisimman tarkasti toisintaa vuoden 2002 tapahtumia.
Trost ja hänen ryhmänsä, jonka kaksi jäsentä oli työskennellyt The Roomissa, tutkivat sitä ruutu ruudulta kopioiden mahdollisimman monta kameran tärähdystä, fokusmokaa ja rumaa varjoa näyttelijöiden kasvoilla.
– On vaikeaa kuvata jotain tarkoituksella huonon näköiseksi, Trost paljastaa.
– Siksi The Room varmaan menestyi, se on tehty niin tosissaan. Wiseau kuvitteli tekevänsä uutta Citizen Kanea.
– Elokuvan pyöriminen ympäri maailmaa kertoo, että se on muutakin kuin vain järkyttävän huono elokuva, jolle on kiva nauraa. Tommy Wiseau pisti koko sydämensä peliin. The Roomissa on jotain mitä muissa huonoissa elokuvissa ei ole: puhdasta intohimoa, Franco päättää.
The Disaster Artist tulee teattereihin 2. helmikuuta.
Haastattelut: Warner Bros.
