Miksi aasialainen elokuva ei kiinnosta katsojia? Helsinki Cine Aasia -elokuvafestivaali tarjosi paljon huippuleffoja, joten on melko harmillista, etteivät tällaiset pienimuotoiset tapahtumat kiinnosta ihmisiä. Onneksi edes osa näytöksistä keräsi lähes täysiä saleja.
Oli miten oli, niin ainakin tapahtuman järjestäjät tekivät huipputyötä. Festivaalit sujuivat omalta osalta mukavasti. Monta hienoa elokuvaa tuli nähtyä, vaikka mukaan mahtui muutama heikompikin tapaus. Iso kiitos järjestäjille.
Festivaalien viimeisenä päivänä oli todellisia helmiä nähtävänä. Ohjelmistossa oli muun muassa filippiiniläinen rikosleffa On the Job sekä vanhasta japanilaisesta samurainäyttelijästä kertova lämminhenkinen draama Uzumasa Limelight.
Tositapahtumiin perustuva On the Job kertoo Filippiinien korruptoituneista poliitikoista, hyvistä poliiseista sekä sankareiksi muodostuvista kahdesta palkkatappajasta. Leffan loppukohtaukset olivat todella kylmää katsottavaa, Hollywood voisi ottaa tästä meiningistä mallia. Mainio rikosleffa, josta luultavasti saadaan länsimainen versio muutaman vuoden kuluessa – ikävä kyllä.
Vanhasta samurainäyttelijästä ja häntä fanittavasta nuoresta näyttelijättärestä kertova Uzumasa Limelight oli itselleni festareiden kohokohta. Elokuva ottaa kantaa elokuvateollisuuden hyväksikäyttöihin, ja siitä kuinka nuorempi elokuvasukupolvi jyrää vanhat elon tieltä. Uzumasa Limelight on kaunis ja osittain traaginenkin draamatarina – huumoria unohtamatta. Ehdoton suositus.
Jos festarit haluaa kiteyttää muutamaan sanaan, niin tapahtumasta voisi hieman sarkastisesti todeta seuraavaa: ei helmiä sioille. Elokuvafanit menettävät paljon, kun välttelevät muun muassa näitä viikonloppuna näytettyjä aasialaisia elokuvia. Usein aasialaiset elokuvat ovat Hollywoodin verrattuna paljon kekseliäämpiä, eivätkä sorru jokaiseen elokuvahistorian kliseeseen, kuten jenkki-blockbustereilla on tapana.
Helsinki Cine Aasiassa näytetyt elokuvat ja niiden lisätiedot tapahtuman kotisivuilla.
(Episodi/NI)