Luvassa on reilusti yli sata elokuvaa paristakymmenestä eri maasta, kun Espoo Ciné taas jyrää Espoossa ja Helsingissä 21.–30. elokuuta. Mukana on klassikkonäytöksiä, mutta tuttuun tapaan pääpaino on tuoreessa eurooppalaisessa elokuvassa. Tällä kertaa ne katsovat vanhaa mannerta uudestakin kulmasta.
Eurooppa ei enää mahdu Eurooppaan
Yksi vuoden kiinnostavimmista kokonaisuuksista nähdään Espoon keskuksen Kannusalissa, jossa Espoo Ciné esittelee afroeurooppalaista elokuvaa. Festivaalin toiminnanjohtaja Tytti Rantanen huomauttaa, että Afrikan maista nousee edelleen varsin vähän elokuvia globaalin pohjoisen tietoisuuteen.
Suurille eurooppalaisille festivaaleille päätyvistä elokuvista suuri osa on eurooppalaisia yhteistuotantoja. Samaan aikaan afroeurooppalaisuus on jo erottamaton osa eurooppalaista todellisuutta.
– Afrikan maista nousee globaalin pohjoisen elokuvakulttuurin tietoisuuteen edelleen verraten vähän elokuvaa, ja useimmat isoille festivaaleille pääsevät elokuvat ovat eurooppalaisia yhteistuotantoja. Samaan aikaan ”afroeurooppalaisuus” on koko ajan jo läsnä eurooppalaisessa elokuvassa – tai ainakin sen pitäisi olla – sillä elokuva kuvaa yhteiskuntaa ja todellisuutta, Rantanen sanoo.
Kokonaisuuden tuoreimpia elokuvia on Jenni Kivistön ja Jussi Rastaan dokumentti Katseiden alla, joka tarkastelee maahanmuuttoa, kolonialismin perintöä ja globaalin epätasa-arvon kysymyksiä. Ohjaajat sekä elokuvan päähenkilö, koreografi Sibiry Konate, ovat paikalla näytöksessä ja sitä seuraavassa keskustelussa.
Ohjelmistossa nähdään myös Ulrich Köhlerin Gavagai, jossa elokuva-alaa ja sen mikroaggressioita tarkastellaan satiirin keinoin, sekä Leyla Bouzidin ranskalais-tunisialainen In a Whisper, jossa kotiinpaluu, tabut ja queer-rakkaus kietoutuvat toisiinsa. Alain Gomis’n Dao puolestaan kuljettaa rinnakkain häitä Ranskassa ja hautajaisia Guinea-Bissaussa.
Kokonaisuus ulottuu myös elokuvahistoriaan. Senegalilaisen Djibril Diop Mambétyn rakastetut 1990-luvun lyhytelokuvat Le franc ja La Petite vendeuse de soleil esitetään ilmaisnäytöksenä.
Mestareita ja uusia tuttavuuksia
Espoo Cinén perinteinen vahvuus on uuden eurooppalaisen elokuvan lisäksi tekijöissä, jotka ovat jo ehtineet jättää jälkensä elokuvahistoriaan. Tänä vuonna ohjelmistossa ovat muun muassa Pedro Almodóvar, Radu Jude, Ildikó Enyedi, Isabel Coixet, Mark Jenkin, Jan Komasa, Wolfgang Becker, Cédric Klapisch, François Ozon ja Xavier Giannoli.
Octave Mirbeaun vuonna 1900 julkaistu Le journal d’une femme de chambre ei hevillä jätä elokuvantekijöitä rauhaan: Radu Jude on tarttunut Buñuelin ja Renoirin kaltaisten mestareiden elokuvaksi sovittamaan romaaniin. Juden Cannesin avannut The Diary of a Chambermaid tarkastelee Itä- ja Länsi-Euroopan välisiä jakolinjoja ja arvoasetelmia.
Giannolin Rays and Shadows puolestaan kertoo vaikutusvaltaisen kulttuuriperheen suhteesta natsimiehitykseen. Mark Jenkin palaa Rose of Nevadassa karuihin rannikkokyliin aikamatkailun ja kalastuksen sävyttämässä arvoituksessa.
Kotimaisista elokuvista ennakkoensi-iltoina nähdään Klaus Härön Hetki ennen valoa ja Samuli Valkaman historiallinen musta komedia Presidentin kyyditys. Härön draamassa kahden naisen kohtaaminen tapahtuu hoitoalan kriisin keskellä, ja päärooleissa nähdään Laura Birn ja Oona Airola. Keskeisessä miesroolissa kummassakin nähdään Jussi Vatanen. Sattumaako?
Festivaalin avaa Almodóvarin Autofiktio, Cannesissa kilpaillut melodraama käsikirjoittamisen vaikeista valinnoista ja luomisen hinnasta. Päätöselokuvana nähdään Olivier Nakachen ja Éric Toledanon Elämän illuusio, joka perustuu ohjaajien omiin nuoruusmuistoihin.
Ja jos ohjelmistosta kaipaa hieman erikoisempaa tähtikimallusta, Noomi Rapace vaihtaa Millennium-elokuvien Lisbeth Salanderin roolin Äiti Teresaan. Teona Strugar Mitevskan Mother kertoo tulevan pyhimyksen päätöksestä jättää luostarinsa Kolkatassa ja perustaa oma uskonnollinen sääntökuntansa.
Elokuva astuu ulos elokuvateatterista
Vuoden näkyvin uusi avaus on Cinéstesia, joka rakentaa siltoja elokuvan, kuvataiteen ja taiteilijoiden liikkuvan kuvan välille. Ohjelmistoon kuuluu elokuvanäytöksiä, live cinema -esityksiä, tekijävieraita sekä kaksipäiväinen kansainvälinen seminaari.
Ensimmäisen Cinéstesian vieraileva kuraattori on tutkija ja kriitikko Erika Balsom, jonka mukaan elokuvan kriisistä puhuttaessa katse jää helposti perinteisen elokuvateollisuuden ongelmiin. Elokuvan reuna-alueilla tapahtuu samaan aikaan paljon kiinnostavaa.
– Jos käännämme katseemme alueille, joilla elokuva kohtaa kuvataiteen tai joilla dokumentaarinen elokuva kohtaa kokeellisen elokuvan, näemme, että taiteenlajin nykytila on poikkeuksellisen eläväinen, Balsom sanoo.
Cinéstesian fokustaiteilijoita ovat brittiläinen elokuvantekijä ja taiteilija Ben Rivers sekä kanadalais-libanonilainen elokuvantekijä ja kuraattori Nour Ouayda. Riversin Mare’s Nest toimii ohjelmakokonaisuuden avajaiselokuvana, ja hänen tuotantoaan nähdään muutenkin usean näytöksen verran.
Rakenteellisesti festivaalin laaja tarjonta on jaettu selkeisiin sarjoihin. Valokeila kokoaa juhla- ja palkintoelokuvat, Mestarit tunnettujen ohjaajien uutuudet, Uudet tekijät esittelee uusia nimiä ja Leikkauspisteessä kohdataan dokumenttien, kokeellisuuden ja muun uuden elokuvan kiinnostavia risteymiä.
Festivaalin uudistuminen ei siis tarkoita vain uusia elokuvia. Espoo Ciné näyttää tänä vuonna myös miettivän, missä elokuva tapahtuu, kuka sitä tekee ja millaista Eurooppaa se kuvaa.
Espoo Cinén ohjelmisto on nähtävissä kokonaisuudessaan osoitteessa: https://espoocine.fi/ Samasta osoitteesta löytyvät myös liput ja sarjakortit.
