Netflixin hankkima espanjalaiselokuva Taso on hyvä valinta kauhuskenaarioiden ja goren ystäville. Sen tarina ja mittakaava ovat pieniä, mutta sen kuvaus ihmisyydestä ja ihmisten itsekkäästä ahneudesta on suuri.
Idealistinen päähenkilö herää dystopian parantola-vankilasta, pystysuorasta satojen kerrosten tornista. Kerran päivässä tornin ylimmältä tasolta lähtee alas gourmet-herkkujen buffettipöytä, joka pysähtyy jokaisessa kerroksessa parin minuutin ajan. Kun aika on täysi, samat tarjoilut laskeutuvat kerrosta alemmas.
Jos jokainen vanki annostelisi ruokansa, kaikille voisi teoriassa riittää, mutta ihminen on ihminen, joten ylimpien kerrosten jälkeen pöydällä on jäljellä vain rippeitä. Pöydän matka kuitenkin jatkuu oli ruokaa jäljellä tai ei.
Taso on intensiivinen ja klaustrofobinen kuvaus yhteiskunnan eri tasoista ja syntyperän luomasta etuoikeutettujen asemasta. Brutaali genre-elokuva on täynnä gorea ja avoimia kysymyksiä, joista katsoja jätetään yhtä ulalle kuin elokuvan päähenkilö.
Tason merkittävin ongelma on sen staattisuus. Juonta ei käytännössä ole ja keskeisin edistys tapahtuu pääosan henkisessä kasvussa/romahduksessa kanssakärsijöidensä tasolle.
Jani Svensk
Tähdet ★★★