Legendaarisen Laurence Olivierin kiinnittäessä itsensä John Schlesingerin ohjaamaan Maratoonari (1976) -elokuvaan, monet olettivat sen olevan tähden viimeinen rooli.
Olivier oli saanut hoitoa eturauhassyöpään jo 1960-luvulla, ja 1970-luvun puoliväliin tultaessa näyttelijän terveys oli romahtanut. Olivier oli Dermatomyosiitti-tulehdussairauden takia viettänyt sairaalassa kuukausia ennen Maratoonarin kuvauksia. Hänen saamisensa elokuvaan ei siksi ollut aivan yksinkertaista.
Paramount-studio ei halunnut Olivieria elokuvaan, sillä näyttelijälle oli tämän terveydentilan takia lähes mahdoton saada vakuutusta. Tuottaja Robert Evans onnistui vaikutusvaltaisten kontaktiensa kautta kuitenkin painostamaan brittiläisen vakuutusyhtiön vakuuttamaan yhden Ison-Britannian suurimmista tähdistä.
Olivier otti roolin osittain siksi, että voisi jättää rahaa vaimolleen ja lapsilleen, uskoen kuolevansa pian. Hän näytteli Dustin Hoffmanin rinnallla vahvojen kipulääkkeiden vaikutuksen alaisena. Tämä vaikutti Olivierin muistiin niin pahasti, ettei hän joskus muistanut kuin yhden tai kaksi repliikkiä kerralla.
Kaikesta tästä huolimatta Olivier sai roolistaan parhaan miessivuosan Oscar-ehdokkuuden ja voitti Golden Globen. Eikä hän suinkaan kuollut heti kuvausten jälkeen vaan eli vielä seuraavat 13 vuotta.
Lähde: Collider
