Tomorrowlandin tekijät: Synkkyys on tullut myös lastenelokuviin

Disneyn Tomorrowland on synkkäsävyinen perhe-elokuva, jossa tekniikka ja luovuus luovat pohjan utopistiselle tulevaisuudelle. Elokuvan ohjaaja Brad Bird ja tuottaja-käsikirjoittaja Damon Lindelof kertoivat viime viikonloppuna Episodille elokuvan syntyprosessista Lontoossa.

Kuvittele rinnakkainen maailma, jossa teknologia, taiteet ja suuret ajatukset kukoistavat ilman poliitikkojen tai yritysten vaikutusta. Maailma, joka perustuu 1960-luvun idealismille ja unelmille nykypäivän pessimismin ja painajaiskuvien sijaan.

Birdin (Ihmeperhe, Rottatouille, Mission: Impossible – Ghost Protocol) Tomorrowland kertoo tekniikasta innostuneesta Caseystä (Britt Robertson), jota ajaa halu parantaa maailmaa tieteen avulla, sekä erakoituneesta Frank Walkerista (George Clooney), jonka nuoruuden nerous on kääntynyt aikuisuuden pessimismiksi. Kaksikon päämääränä on paeta karua todellisuutta ihmeelliseen ja upeaan Tomorrowlandiin, jossa kaikki sujuu teknologian ansiosta siististi ja mutkattomasti. Matkaa vaikeuttavat kintereillä rientävät tappajarobotit sekä Frankin ja Caseyn välinen eripura. Onko Tomorrowland sittenkään Caseyn unelmien kaltainen ihmemaa?

Tomorrowland_lentoreppu

Elokuvan teko alkoi Birdin ja käsikirjoittaja Lindelofin (Lost, Prometheus, Star Trek Into Darkness) mukaan keskusteluista, jotka koskivat ihmisten tulevaisuuskuvan muutosta viimeisten vuosikymmenten aikana.

Tomorrowland alkaakin vuoden 1964 maailmannäyttelystä, jonka värikäs ja iloinen ilmapiiri yhdessä huvipuistolaitteiden kanssa kuvaa nuoren Frankin innokkuutta ja toiveikkuutta, mutta jatkuu vuoden 2014 pimeydessä, jossa Casey taistelee NASA:n avaruusohjelman lakkauttamista vastaan.

– Kun Damon ja minä aloimme keskustella tästä projektista, etsimme syitä sille miksi 60-luvun idealismi muuttui, ohjaaja Bird kertoo.

– Vaikka maailma ei ole nykyisin yhtään huonompi paikka kuin se oli 60-luvulla, me kaikki uskomme, että tulevaisuutemme on synkkä, Bird jatkaa. – Jos uskoo valoisaan tulevaisuuteen, leimautuu heti naiiviksi.

– Mutta miksi pimeä tulevaisuus olisi yhtään uskottavampi vaihtoehto kuin valoisa tulevaisuus? Tulevaisuutemme muuttuu joka päivä oman päätöksentekomme seurauksena, Bird analysoi.

– Miksemme siis ottaisi ohjia käsiimme ja hallitsisi menoamme sen sijaan, että vain matkustaisimme bussissa joka vie meidät jonnekin minne emme halua mennä?

Lindelof nyökkää vieressä.
– Haluamme maailman muuttuvan, mutta emme halua muuttaa omaa elämäämme, käsikirjoittaja kiteyttää.

Kuva: Jason Carter Rinaldi/Getty Images for Disney

Elokuvan käsikirjoittamisesta kysyttäessä Bird ja Lindelof naurahtavat, etteivät ole juurikaan nähneet toisiaan koko kirjoitusprosessin aikana.

– Emme asu samassa kaupungissa, joten suurin osa kirjoittamisesta tehtiin sähköisesti, Lindelof kertoo. – Meillä oli kuitenkin intensiivisiä kirjoitusrupeamia, muutamia viikkoja kerrallaan. Olimme joko George Lucasin omistamalla Skywalker Ranchilla tai menin Bradin luokse kylään pohjoiseen, missä hän leipoi minulle makoisia englantilaisia muffinseja…

Sekä Lindelof että Bird naurahtavat, ja Bird täsmentää:
– Damon ja Jeff Jensen työskentelivät ensimmäisen raakaversion parissa kuusi kuukautta, minä aikana kävimme kuitenkin tiiviitä keskusteluja. Vasta kun vedos oli valmis, minä tulin kunnolla mukaan prosessiin, ja loput kirjoitustyöstä teimme yhdessä.

– Yksittäisten kohtausten kohdalla me vain oikeastaan valitsimme, mitä halusimme kirjoittaa, ja sitten vain muokkasimme toistemme kirjoituksia, Bird jatkaa.

Tomorrowland_George_Clooney_Frank_Walker

Kun käsikirjoitus oli valmis ja elokuvan tuotanto oli julkistettu, toimittajat ja Disney-fanit utelivat tiuhaan salaperäisen projektin sisällöstä. Yleisölle oli kerrottava jotain vaikka elokuvan teko oli alkutekijöissään. Niinpä Lindelof ja Bird kertoivat Disneyn varastosta löytyneestä laatikosta, joka sisälsi paljon vanhoja valokuvia ja asiakirjoja 50-luvulta.

– Disneylandissa on monta laitetta ja vekotinta, joihin pääsyä jonotetaan puolitoista tuntia. Jos on menossa vuoristorataan, yrittää ehkä viihdyttää itseään jollakin tavalla tylsän jonotuksen aikana, Lindelof muotoilee.

– Laatikosta tuli meidän keinomme kertoa, että emme ole vielä kuvanneet mitään, mutta että meillä on olemassa laatikollinen materiaalia, Lindelof jatkaa. – Ja niin aloimme esitellä joitakin elokuvan osioita ja ideoita, vuoden 1964 maailmannäyttelystä ja Plus Ultra -salaseurasta, ja siitä, että elokuvan aikajana alkoi 1900-luvun alusta.

Ihmeellinen tarina nostalgisesta laatikosta lämmittikin yleisön mieltä, mutta oliko mystinen laatikko oikeasti olemassa?

– En aio myöntää tai kieltää mitään, Lindelof muotoilee. – Toteanpahan vaan, että laatikko oli iso osa tarinankerrontaamme.

Disney's TOMORROWLAND Frank (George Clooney) Ph: Film Frame ©Disney 2015

Supertähti George Clooneyn roolitus lapsellisen tiedemiehen rooliin oli Birdin ja Lindelofin mukaan itsestään selvä asia. Frankin rooli kirjoitettiin nimenomaan Clooneylle, ja tuotantoa jopa siirrettiin, jotta supertähti saatiin mukaan vuoden 2013 lopulla alkaneisiin kuvauksiin.

– Halusimme rooliin jonkun, jolla oli huumorintajua, koska Frankin rooli on omalla tavallaan piilohauska osa, Bird kertoo. – Ihmiset myös mieltävät, että George välittää maailmastamme ja keskinäisistä suhteistamme. Hän tekee mitä sanoo ja hänestä voi aistia eräänlaista rehtiyttä.

– Elokuvassamme on myös todellisuuteen kietoutunutta toiveikkuutta. George ei ole vain unelmoija, mutta myös taistelija, ja ajatus viehätti meitä, Lindlof täydentää.

Vaikka Clooneyn uran varrelle on osunut monenlaisia roolitöitä, rooli Tomorrowlandissa on yksi hänen uransa harvoista perhe-elokuvista. Joskin sekä Bird että Lindelof uskovat, että perhe-elokuvan käsite on muuttunut runsaasti siitä mitä se oli esimerkiksi 80-luvulla, ja synkkyydestä on tullut osa lapsillekin suunnattuja elokuvia. Hetken asiaa mietittyään miehet päätyvät kuitenkin miettimään, onko kyseessä sittenkään uusi trendi.

Kadonneen aarteen metsästäjät on monella tapaa perhe-elokuva. Ei sitä tietenkään ole tarkoitettu viisivuotiaille, mutta kahdeksanvuotiaat pitävät siitä. Tiedän että olisin itse pitänyt siitä, Bird kertoo. – Niin, ja Tähtien sodassakin hahmolta leikataan käsi irti!

Birdin ahaa-elämys saa Lindelofinkin innostumaan:
– Niinpä, Imperiumin vastaiskussa isä leikkaa poikansa käden irti!
– Niin juuri, eipäs unohdeta sitä! Bird säestää.

tomorrowland

Disney tunnetaan paitsi innovatiivisista animaatioistaan ja seikkailuelokuvistaan myös monijaksoisista elokuvasarjoistaan kuten Pirates of the Caribbean ja Toy Story. Lindelof ei kuitenkaan näe, että Tomorrowlandille olisi tulossa jatkoa – ainakaan lähiaikoina.

– Tavoitteenamme on aina tehdä yksi hyvä elokuva, jolla on oma alku, keskikohta ja loppu, eli yksi kokonaisuus, hän muotoilee. – Tämä ei kuitenkaan ole alkuasetelma täysin uudelle elokuvamaailmalle.

Lindelof kuitenkin myöntää, että tarinaa riittäisi useampaan elokuvaan.

– Jok’ikisen elokuvaprojektin hankaluutena on se, että on niin monta suuntaa, joita voisi lähteä seuraamaan. Meillä oli paljon enemmän tarinoita kuin tarvitsimme valmiiseen elokuvaan, Lindelof lisää. – Tämä oli hauska maailma, johon voisimme palata joskus, mutta katsotaan nyt mitä ihmiset haluavat.

Molemmat myöntävät, että suuren luokan elokuvasarjat hallitsevat tuotantomarkkinoita ja uusien elokuvaideoiden myynti on hankalaa.

– Rakastan Marvelin elokuvia, mutta minusta alkaa tuntua, että jokainen Marvelin elokuva on mainos, eikä vain seuraavasta elokuvasta vaan seuraavasta neljästä elokuvasta, Lindelof huokaa.

– On vaikea tarjota studioille ihan uutta ideaa, Bird jatkaa. – Niin voi kuitenkin käydä. En usko, että on olemassa 45 erilaista tarinaa, jotka teemme uudelleen ja uudelleen. Kerran esimerkiksi Tähtien sota oli vain hullu idea, jota kukaan ei ymmärtänyt, joten luulen, että tuotantoyhtiöt tiedostavat uusien ideoiden merkityksen.

(EPISODI/Melinda Sulkama)

 

Aiheeseen liittyvät elokuvat

Aiheeseen liittyvät jutut