Dunwichin syrjäisen pikkukaupungin ylle laskeutuu kuvottava pahuus, kun paikallinen pappi päättää päivänsä hirttäytymällä kirkkonsa hyytävällä hautausmaalla. Rienaava teko repäisee auki itse helvetin portit, ja pian mätänevät vainajat nousevat haudoistaan piinaamaan eläviä. Samaan aikaan satojen kilometrien päässä New Yorkissa meedio Mary (Catriona MacColl) saa veret seisauttavan näyn lähestyvästä, maanpäällisestä kiirastulesta. Yhdessä kyynisen mutta neuvokkaan lehtimiehen Peterin (Christopher George) kanssa hän syöksyy epätoivoiseen kilpajuoksuun aikaa vastaan estääkseen vääjäämättömältä tuntuvan maailmanlopun.
Italokauhun kiistattoman maestron Lucio Fulcin (1927-1996) ohjaama Paura nella città dei morti viventi (kansainvälisesti tunnettu nimillä City of the Living Dead ja The Gates of Hell, 1980) on armoton sukellus pimeyteen. Se käynnistää ohjaajansa legendaarisen, epävirallisen helvettitrilogian, jonka myöhemmät osat The Beyond (1981) ja The House by the Cemetery (1981) sementoivat Fulcin aseman splatter-elokuvan kummisetänä.
Vuosikymmenten saatossa ansaitun kulttimaineen saavuttanut teos edustaa ohjaajaansa synkimmillään ja tinkimättömimmillään. Elokuva on jäänyt kauhun historiaan erityisesti unenomaisen painajaismaisesta, perinteistä logiikkaa hylkivästä visuaalisesta kerronnastaan sekä äärimmäisen graafisista, suorastaan groteskeista gore-tehosteistaan. Fulcin tavaramerkiksi muodostuneet, viipyilevän vastenmieliset yksityiskohdat – kuten ikoniset sisälmysten oksentamiset ja kalloja murskaavat työkoneet – pitävät huolen siitä, että elokuva saa monien nykykatsojienkin vatsanpohjan kääntymään.
Paura nella città dei morti viventi luottaa vahvaan, likaisen ahdistavaan tunnelmaan ja puhtaaseen shokkiarvoon. Se ei ainoastaan ravisuttanut aikalaisyleisöä, vaan jätti lähtemättömän, verenpunaisen puumerkkinsä koko italialaiseen kauhuelokuvaan. Tämä on raaka, hypnoottinen ja häpeilemätön genren merkkiteos, joka ei pyytele anteeksi olemassaoloaan.
Tämän kulttielokuvan voi katsoa nyt ilmaiseksi Fawesomessa ja Plexissä. Englanniksi puhuttua, 93 minuuttia kestävää elokuvaa ei ole tekstitetty suomeksi.
Alla elokuvan italialainen sekä yhdysvaltalainen juliste.
Lue myös: Kulttihetki: Ilmaiskatselussa täysin sekopäinen kasariaction – tässä elokuvassa on kaikki vinossa!