Kävin seuraavan keskustelun jokin aika sitten.
– Tiedätsä leffan Never Ending Story? Se missä se mies ei kuole koskaan. Kun muut vanhenee, niin se vaan pysyy nuorena.
– Siis mikä? Dorian Grayn muotokuva? Benjamin Button?
– Ei, vaan Never Ending Story.
– Never Ending Story? Se fantasiaelokuva?
– Niin. Siinähän on se hieno biisikin. Tosi klassikko.
– Taisi olla Kajagoogoo. Tai sen bändin laulaja Limahl. Kasaridiskopoppia.
– Eikä oo mitään diskopoppia, se on mahtava balladi. Ja siinä näyttelee siis se tosi kuuluisa näyttelijä.
– Muistaakseni siinä oli pikkupoika pääosassa. Perustuu lastenkirjaan.
– Eikä. Miesnäyttelijä. Tosi iso tähti, jolla oli ennen paljon sankarirooleja. Se on näytellyt Jeesustakin. Sitten se sai syytöksiä juutalaisvastaisuudesta.
– Näytteli Jeesusta? Mel Gibsonia on syytetty juutalaisvastaisuudesta. Mutta ei se näytellyt Jeesusta. Gibson ohjasi kyllä Jeesus-elokuvan, mutta Jeesusta näytteli joku muu.
– No just se! Mel Gibson.
– Nyt mä taidan muistaa. Se leffa on varmaan Forever Young. Tarkoitatko Alphavillen biisiä Forever Young? Mel Gibsonilla on sen niminen leffa. Mel Gibson syväjäädytetään 30-luvulla ja se herää nykyajassa. Ei siinä ole kyllä Alphavillen biisiä.
– Ei kun se on historiallinen seikkailu. Skotlannissa tai jossain. Mel Gibson taistelee siinä miekalla.
– Sitten sen on pakko olla Braveheart. Oliko siinä joku tunnusbiisi? Ei mun mielestä.
– Ei se ollut Braveheart. Mutta vähän samantyyppinen. Sen leffan nimi oli kyllä Never Ending Story. Tai jotain. Ja siinä lauletaankin ”Never ending story, laa-la-laa-la-laa…” Ja se mies ei kuole koskaan, ja se on tosi surullista.
– Nyt mä olen kyllä ihan pihalla.
Oikea vastaus on tietenkin tämä: Elokuva on Highlander, pääosassa Christopher Lambert ja biisi Queenin Who Wants to Live Forever.