Daniel Craigin kolmas Bond-elokuva oli peruuntua kokonaan, kun Bondeja tuottava MGM kävi lähellä konkurssia ja elokuvaprojekti ehdittiin jo studion talousvaikeuksien takia kerran lakkauttaa. Bond-fanit selvisivät kuitenkin säikähdyksellä, ja 007 Skyfall saatiin herätettyä henkiin. Pieni lisäodottaminen palkitaan, sillä lopputulos on erittäin onnistunut. Näyttää siltä, että Bond on tullut jäädäkseen.
Craigin ja Casino Royalen (2006) myötä Bond-elokuvasarja lähti hienoon uuteen nousuun. Samalla agenttihahmo muuttui maanläheisemmäksi ja vakavammaksi. Toinen Craigin Bond-elokuva Quantum of Solace (2008) ei ollut yhtä onnistunut, mutta sen aiheuttama pettymys on nyt korvattu. 007 Skyfall on erinomainen agenttiseikkailu.
Craigin esittämä Bond on aika pitkälle sama kuin ennenkin, mutta hän joutuu monien muutosten eteen. Bondin esimiehen M:n (Judi Dench) uran jatko on vaakalaudalla, kun ministeriön nenäkäs virkamies Gareth Mallory (Ralph Fiennes) haluaa M:n väkisin eläkkeelle. Bondin omat ongelmat ovat vielä pahempia. Hänenkin uransa on joutumassa heti elokuvan alussa katkolle, kun operaatio Istanbulissa saa traagisen lopun.
007 Skyfall sisältää kaikkia tuttuja aineksia, joita Bond-elokuvissa on totuttu näkemään. Adelen esittämän tunnuskappaleen säestämä alkutekstijakso on silmiähivelevän kaunis. Toimintakohtaukset ovat näyttäviä, ja agenttimme matkustaa jälleen kerran ympäri maailmaa. Konnat ovat katalia ja tilanteet tukalia.
Tarinassa on kuitenkin tällä kertaa paljon uuttakin. Bond-elokuvia on moitittu sovinismista – ja ihan syystäkin – mutta asenteita on selvästi päivitetty 2010-luvulle. Naiset eivät ole enää sihteerejä tai pelkkiä kohtalokkaita viettelijättäriä. Esimiehenä jo pitempään toiminut M saa entistä aktiivisemman roolin. Bondin rinnalla nähdään myös tasaveroinen naispuolinen agentti nimeltä Eve (Naomie Harris).
Elokuvan loppukohtaus, joka tapahtuu Skotlannin nummilla, on toiminnan osalta pienimuotoisempi mutta emotionaalisesti sitäkin vaikuttavampi. Lopussa nähdään useita suorastaan leuat loksauttavia käänteitä.
Javier Bardemin esittämä Raoul Silva on klassinen Bond-konna: älykäs, vaarallinen ja hupaisalla tavalla päästään sekaisin. Bardem esittää hahmoa niin loistavasti, että tekee mieli verrata häntä parhaisiin sarjan konniin kuten Ernst Stavro Blofeldiin tai Auric Goldfingeriin.
Bond-perinteitä edustava Q:n hahmo on parin elokuvan jälkeen palautettu sarjaan. Q:ta edellisen kerran esittänyt John Cleese on vaihtunut huomattavasti nuorempaan ja nörttimäisempään Ben Whishawiin.
Oscar-palkittu Sam Mendes osoittautuu erinomaiseksi ohjaajavalinnaksi. Vahvoista draamoista kuten American Beauty ja Revolutionary Road tunnettu Mendes näyttää, että hän hallitsee myös toimintakohtaukset ja kunnioittaa samalla sarjan perinteitä. 007 Skyfall juhlistaa Bond-elokuvien 50-vuotista taivalta, ja se sisältää monia silmäniskuja aiempiin elokuviin. Coen-veljesten vakiokuvaaja Roger Deakinsin avulla 007 Skyfallista on saatu aikaan yksi visuaalisesti tyylikkäimpiä Bond-elokuvia.
Bond-perinteisiin on pitkään kuulunut myös tuotesijoittelu. Nyt se pistää silmään vähän liikaakin. Olutta juodaan pullon suusta niin, että etiketti varmasti näkyy. Perinteisen Aston Martinin lisäksi esitellään muitakin automerkkejä alleviivaavasti. Läppärin kannessa näkyvä tuotemerkkikin esitellään moneen kertaan. Bond näyttää olevan brändinä varsinainen Casino Royale, jonka jättipotista muutkin haluavat osansa.
007 Skyfall -elokuvan traileri
Filmtrailer.com