American Sniperistä on tullut Clint Eastwoodin pitkän uran taloudellisesti menestynein elokuva. Pelkästään Yhdysvalloissa se on tuottanut jo yli 300 miljoonaa dollaria. Yksikään sotaelokuva ei ole pystynyt samaan. Lipputulojen lisäksi sille myönnettiin kuusi Oscar-ehdokkuutta, mukaan lukien paras elokuva, ohjaus ja miespääosa. Tositapahtumiin perustuva elämäkertaelokuva on ehtinyt herättää myös kohua, sillä sitä on pidetty sotaa ihannoivana ja muukalaisvihamielisenä.
Elokuvan keskushahmo on teksasilainen Chris Kyle (1974–2013), josta tuli Yhdysvaltain armeijan tehokkain tarkka-ampuja. Hänen on vahvistettu ampuneen 160 ihmistä Irakissa vuosina 1999–2009.
Kyle nähdään jo pikkupoikana ase kädessään. Isä opettaa hänelle, miten peuroja kaadetaan.
”Sinulla on lahjoja. Jonain päivänä sinusta tulee hyvä metsästäjä”, isä sanoo.
Aikuisena Kylestä tulee rodeoratsastaja. Nähtyään televisiossa miten Yhdysvaltain lähetystöön tehtiin pommi-isku, hän päättää liittyä armeijaan. Kyle pääsee arvostettuihin Navy SEALs -joukkoihin, ja hänet koulutetaan tarkka-ampujaksi. Vuoden 2001 WTC-iskujen jälkeen hän saa komennuksen Irakiin, ja vastavihitty vaimo jää kotiin odottamaan perheen esikoista. Kylestä tulee Irakissa sotasankari, ja häntä aletaan kutsua nimellä Legenda. Sodan kauhut jättävät kuitenkin jälkensä. Kylen kohde voi olla kuka tahansa. Tarkka-ampujan tähtäimeen voi joutua sotilaan lisäksi nainen tai lapsi. Komennusten välissä hän viettää aikaa perheensä kanssa mutta muuttuu sulkeutuneeksi.
Tänä vuonna 85 vuotta täyttävä Eastwood on tehnyt yhden parhaista elokuvistaan. Bradley Cooperin esittämä päähenkilö on ongelmallinen tapaus. Chris Kyle on sankari mutta samalla hyvin tavallinen tyyppi, eikä elokuvassa millään tavalla ihannoida tappamista. Vaikka Kyle saavuttaa legendaarisen maineen, hän ei itse tunnu siitä välittävän. Sankaruudesta ei ole Kylelle mitään hyötyä, ja se saa hänessä aikaan vain traumoja. Eastwood tuntuu haluavan sanoa, että tappaminen on joskus välttämätöntä, koska sillä vältetään suuremmat menetykset.
Eastwood on ennenkin tehnyt sotaelokuvia. Vuonna 2006 valmistuneet Isiemme liput ja Kirjeitä Iwo Jimalta käsittelivät samaa sotaa eri puolilta. American Sniper taas on nähty selkeästi amerikkalaisten kautta. Siinä ei kuitenkaan politikoida eikä moralisoida vaan keskitytään kertomaan Kylen elämästä, ja siinä Eastwood onnistuu hyvin. Takauman kautta käynnistyvä Kylen tarina vetää mukaansa. Kyle ei välttämättä ole mikään miellyttävä hahmo, mutta siitä on tehty uskottava ja todentuntuinen.
Elokuvaa varten reilusti lihottanut Bradley Cooper on saanyt Kylen rooliin paitsi konkreettista painoa myös syvyyttä ja monia tasoja. Koomisilla ja romanttisilla rooleillaan tunnetuksi noussut Cooper osoitti monipuoliset kykynsä jo Unelmien pelikirjassa (2011), ja tästäkin roolista hän pääsi oikeutetusti Oscar-ehdokkaaksi. Sienna Miller esittää kärsivää puolisoa sävykkäästi, eikä roolihahmo onneksi jää pelkäksi sotilaan paluuta odottavaksi naiseksi.
Sotakohtaukset ovat intensiivisiä ja taidokkaasti rakennettuja. Lähes kahteen kilometriin lentävä luoti näytetään pelottavan kiehtovasti. Toinen vaikuttava jakso sijoittuu hiekkamyrskyyn, jossa ei käytännössä näy yhtään mitään.
Eastwood ei ole vuosiin tehnyt mitään näin vakuuttavaa. Yliluonnollinen trilleri Hereafter (2010), FBI-johtajasta kertova J. Edgar (2011) ja Suomessa vaille teatterilevitystä jäänyt musiikkidraama Jersey Boys (2014) eivät erityisemmin vakuuttanut. American Sniper on paluu sille Eastwoodin tasolle, joka tuotti Armottoman (1992), Million Dollar Babyn (2004) ja Gran Torinon (2008). 84-vuotiaalta ohjaajalta se on hämmästyttävä saavutus.