Leo Tolstoi on venäläisen kirjallisuuden suurnimiä, ja yksi mestarin tunnetuimmista kirjoista on viimeisen sadan vuoden aikana siirretty valkokankaalle lukuisia kertoja. Anna Kareninan tuorein filmatisointi poikkeaa kuitenkin edeltäjistään selkeästi varsinkin toteutukseltaan.
Tolstoin klassikon nimihahmo on korkea-arvoisen pietarilaisen virkamiehen hyveellinen vaimo ja nuoren pojan rakastava äiti. Anna Kareninan elämä kuitenkin järkkyy pahasti, kun hän tapaa komean nuoren kreivi Vronskin. Parin välille hetkessä kehittyvä vetovoima vetää rakastavaiset pian kiellettyyn suhteeseen, ja intohimon ohjaama syöksykierre johtaa julkiseen skandaaliin. Pietarin ja Moskovan seurapiirien katsoessa vierestä kohtalokas romanssi muuttuu lopulta raastavaksi murhenäytelmäksi.
1870-luvun Venäjälle sijoittuva tarina kuvaa kohtalokkaan rakkaustarinan lisäksi myös tsaarinajan vanhoillista sääty-yhteiskuntaa. Tuossa ympäristössä yhteisön sääntöjen huomiotta jättäminen on pahempi erhe kuin lain rikkominen, ja seuraamukset sen mukaiset.
Anna Karenina on ohjaaja Joe Wrightin viides pitkä elokuva. Miehen edellisiin ohjauksiin kuuluvat sekä Hanna että The Soloist. Näitä ennen Wright ehti kuitenkin tutustua Anna Kareninan kaltaisen elokuvan tekemiseen ohjaamalla kaksi muuta historiallista romanssia tunnettujen kirjojen pohjalta. Vuonna 2005 valmistunut Ylpeys ja ennakkoluulo sekä laajalti arvostusta kerännyt Sovitus tutustuttivat ohjaajan myös miehen selvästi suosimaan näyttelijättäreen.
Anna Kareninassa nimiroolissa esiintyvä Keira Knightley työskentelee nyt kolmatta kertaa Wrightin kanssa, jälleen pääosassa. Valitettavasti toistuva yhteistyö ei kuitenkaan näy roolisuorituksen tasossa edistyksenä. Knightleyn vaihtelemattomaan suoritukseen kyllästyy hahmon intohimoisesta suhteesta huolimatta turhan nopeasti ja rooli muuttuu lopulta jopa ärsyttäväksi.
Muissa päärooleissa esiintyvät Jude Law ja Aaron Taylor-Johnson tekevät puolestaan vakaata mutta hieman mitäänsanomatonta työtä. Elokuvan kiehtovimmiksi ja pidetyimmiksi näyttelijöiksi nousevat yllättäen sivurooleissa nähtävät Alicia Vikander ja Domhnall Gleeson, joiden hahmokehitys tuntuu aidoimmalta ja tarpeeksi sanattomalta.
Visuaalisesti elokuvassa on paljon samanlaista tyyliä kuin esimerkiksi Sovituksessa. Tämän selittää hyvinkin se, että elokuvaa on ollut tekemässä pitkälti sama tiimi kuin Wrightin edellisessäkin historiallisessa rakkaustarinassa. Tuottajat Tim Bevan ja Paul Webster, kuvaaja Seamus McGarvey sekä suurinosa lavastajista olivat kaikki mukana myös viisi vuotta sitten valmistuneen elokuvan teossa.
Hienointa elokuvassa onkin jatkuvasti muunneltavien kulissien käyttö. Sama teatterin näyttämö toimii jos jonkinlaisena ympäristönä, joka voidaan muuttaa täysin samalla kun kamera kääntyy paikallaan 360 astetta. Lavasteiden vaihtaminen ja sitä varten tehty koreografia on niin sulavaa, että sitä jää väkisinkin ihmettelemään.
Anna Karenina -elokuvan traileri
Elokuvatraileri Filmtrailer.com in kanssa