Happy-Go-Lucky

Brittiläisen Mike Leigh’n ohjaama Happy-Go-Lucky on valoisa tarina kolmikymppisestä Poppystä, joka säilyttää optimisminsa joka tilanteessa.

29.8.2008 00:00
MAA VUOSI GENRE , ENSI-ILTA 29.08.2008

Espoo Ciné -festivaalin avajaiselokuvana esitetty Happy-Go-Lucky on harvinaisen hyväntuulinen ja hauska elokuva brittiläisen Mike Leigh’n ohjaamaksi.

Vuosia brittiohjaajien eturiviin kuulunut Leigh (s. 1943) ei ole varsinaisesti huumoria kaihtanut aiemminkaan, mutta monet hänen elokuvistaan kuten Naked (1993) ja Vera Drake (2004) ovat sisältäneet melko synkkiä aineksia.

Happy-Go-Lucky sen sijaan on tunnelmiltaan suorastaan valoisa. Sen päähenkilö Poppy (Sally Hawkins) on kuin moderni versio lastenkirjan Pollyanna-hahmosta, joka näkee kaikessa aina aurinkoisen puolen.

Poppy on kolmikymppinen opettaja, joka asuu Lontoossa kollegansa ja parhaan ystävänsä Zoen (Alexis Zegerman) kanssa. Poppy pitää ystäviensä kanssa hauskaa ja viettää boheemia elämää. Hän keskustelee spontaanisti tuntemattomien kanssa ja pukeutuu värikkäästi. Arkiset vastoinkäymiset eivät aina optimistista Poppya juuri hetkauta, ja hän pystyy heittämään joka tilanteeseen hauskan kommentin.

Poppy on sinut itsensä kanssa. Hän on vapaa sielu ja samalla kaikille ystävällinen, mutta jostain syystä se herättää muissa ihmisissä närää. Siinä tuodaankin esiin elokuvan vakavampi puoli, sillä Happy-Go-Lucky ei ole pelkkä komedia. Hauskan dialogin ja koomisten tilanteiden lisäksi Leigh kertoo katsojalle, että elämässä voi tulla kaikenlaisia kolhuja ja vastoinkäymisiä, mutta silti itse kunkin olisi välillä hyvä relata.

Poppyn roolista Berliinin elokuvajuhlilla palkittu Sally Hawkins on nähty aiemmin Leighin elokuvissa Kaikki tai ei mitään ja Vera Drake sekä Woody Allenin Cassandra’s Dreamissa. Hawkins on Happy-Go-Luckyn sielu. On vaikea kuvitella ketään muuta, joka sopisi rooliin yhtä hyvin. Myös takakireää autokoulunopettajaa esittävä Eddie Marsan on loistava.

Jussi Huhtala

Lisää luettavaa