Kenneth (Jarkko Tamminen) on kehittänyt päräyttävän osakemarkkinoita manipuloivan ohjelman nimeltään Insite. Hän ei ole kuitenkaan valmis vielä tuomaan sitä markkinoille rahoittajansa Derekin (Eric Roberts) harmiksi. Miehet sanailevat hetken hulppean rakennuksen terassilla. Sitten Kenneth hyppää McLaren-superautoonsa ja karauttaa matkaan. Kuinka ollakaan, joku suistaa hänet tieltä ja kohta vietetäänkin Kennethin hautajaisia. Hänen assistenttinsa Nitan (Janni Hussi) harteille jää ilmoittaa Kennethin Los Angelesissa asuvalle pojalle Ryanille (Cameron Duckett) tämän isän kuolemasta, vaikka nämä ovat olleet välirikossa jo parikymmentä vuotta.
Ryanilla ja itseänsä Jerry McBusinekseksi (Keenan Proctor) kutsuvalla todella surkealla liike-elämäntaidoilla varustettulla parhaalla kaverilla ei mene erityisen vahvasti. He ovat velkaa Jerryn morsiamen wanna-be gangsteriveljelle ja kihlasormuskin on myyty. Nita lähettää yksityisjetin hakemaan nuoret miehet Varkauteen Saimaan rannalla sijaitsevan ylelliseen huvilaan ottamaan Kennethin liiketoiminnat haltuunsa. Perillä heitä odottaa helpon elämän vastapainoksi petoksen ja juonittelun monimutkaiset kuviot.
Insite lukeutuu kotimaiseen indie-elokuvagenreen, eli se ei ole saanut elokuvasäätiön, elokuvalevittäjän tai tv-kanavan tukirahoitusta eikä sitä ole tuottanut mikään etablisoitunut tuotantoyhtiö. Omillaan on siis oltu, mutta niin vain se saa teatteriensi-illan. Sinänsä on piristävää, että valkokankaille tuodaan tuon virallisen systeemin ulkopuolisia elokuvia.
Harmillista on, että todella usein niiden taso jää parhaimmillaankin erittäin vaatimattomiksi. Joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Insite ei ole sellainen poikkeus. Se on uskomattoman kömpelö yritelmä tehdä rikosjännäriä ja epäonnistuu kaikin tavoin. Käsikirjoitus voisi yltää kliseiseksi genren stereotyypiksi, ellei se olisi niin aukkoinen epäuskottavine hahmoineen. Juonen kehittely on luonnosmainen, eikä se osaa päättää mitä ja kenen tarinaa se lopulta haluaisi kertoa.
Mitään sisäistä logiikkaa ei ole. Hahmoista ei osata tehdä oikeita ihmisiä. Yhtäkkiä pahis ei olekaan pahis ja wanne-be-sellainen ilmestyy paikalle hosumaan, eikä hänkään ole lopulta kovin paha. Sitten lopullinen pahis ikään kuin ilmestyy tyhjästä ilman kunnollista hahmon esittelyä. Insite-ohjelman kehittäjä Leon (Antti Kyllönen) representaatioon voisi joku vammaisjärjestö ottaa täysin aiheesta kantaa. Näyttelijäntyö on kautta linjan amatöörimäistä, vaikka mukana on ihan ammattilaisiakin. Suurimpana nimenä on Julia Robertsin isoveli Eric, jonka ammattitaidon pitäisi olla vankka.
Elokuvan puitteet on, selvästi yhteistyökumppaneiden avustuksella, laitettu kuntoon. On todella kalliita autoja, taloja, jahteja ja jopa lentokone. Mutta pääasiaa nekään eivät voi pelastaa. Hauska yksityiskohta on kartanolla käytävä tulitaistelu, jossa kukaan ei osu millään aseella kehenkään lyhyeltäkään matkalta. Aseseppä lienee ollut siis sama kuin Tähtien sodan stormtroopereilla.
Hannu Liekso