John Wick: Chapter 4

John Wick: Chapter 4:n kaunis väkivaltabaletti tekee äärettömän onnelliseksi. (Ikäraja K-16)

21.3.2023 08:10
MAA VUOSI GENRE ENSI-ILTA 22.03.2023

Keanu Reevesin ja ohjaaja-stuntmies Chad Stahelskin gun fu -eepos on edennyt jo neljänteen osaansa. Vuonna 2014 käynnistynyt John Wick -elokuvasarja on poikinut siinä sivussa myös oman elokuvauniversuminsa, Wick-versen, joka laajenee pian Ana de Armasin tähdittämällä Ballerina-elokuvalla sekä The Continental -sarjalla.

Toivottavasti spinoffit onnistuvat yhtä hienosti kuin pääsarjan elokuvat, nimittäin John Wick: Chapter 4 on jopa lähes kolmetuntisena jättiläisenä suorastaan hengästyttävän upea ja karvat pystyyn nostattava leffakokemus.

Kun edellisessä Wickissä jouduttiin esittelemään uusia spinoff-hahmoja ja haahuiltiin päämäärättömästi sinne tänne, on nelososa oikeastaan pelkkää armotonta tykitystä. Kyllähän tässäkin uusia hahmoja esitellään, esimerkiksi Rina Sawayaman esittämä Akira tullaan aivan varmasti näkemään vielä, mutta heihin ei käytetä niin paljon aikaa.

Wick (Reeves) on jäämässä alakynteen palkkamurhaajien johtajaportaan High Tablen palkattua markiisi Vincent de Gramont (Bill Skarsgård) tappamaan kovia kokenut mestarimurhaaja. Gramont ei aio tuhota pelkästään Wickiä, vaan myös kaikki hänen kanssaan tekemisissä olevat tahot. Muun muassa The Continentalin johtaja Winston (Ian McShane) ja hänen apurinsa Charon (juuri edesmennyt Lance Reddick) vedetään mukaan Wickin vapaustaisteluun.

Gramont palkkaa avukseen Wickin vanhan kaverin, sokean Cainen (Donnie Yen), sekä Mr. Nobodyn (Shamier Anderson), jotka pyrkivät pysäyttämään legendojen legendan, Baba Yagan. Wick keksii lopulta yllättävän aseen markiisia vastaan, mutta onnistuuko hän suunnitelmassaan?

John Wick: Chapter 4 on totuttuun tapaan täynnä tyyliteltyä väkivaltaa, upeita taistelukoreografioita sekä komeita kuvia. Chapter 4:ssä nähdään myös yksi elokuvahistorian rajuimmista ja näteimmistä taistelukohtauksista, josta jokaisen aloittelevan elokuvantekijän tulisi ottaa mallia.

Tämä ahtaassa pariisilaistalossa tapahtuva taistelu on napattu suoraan Hotline Miami -pelistä, eikä sen aikana voi kuin hymyillä kuin idiootti, saada kylmiksiä pitkin kehoa ja hihkua onnesta. Kohtauksen jälkeen teki mieli valahtaa teatterin lattialle sikiöasentoon ja nyyhkyttää holtittomasti. En ole nähnyt koskaan mitään tämän uljaampaa ja kauniimpaa. Nättiä, niin nättiä.

Onko muuten väärin tulla näin onnelliseksi äärimmäisestä väkivallasta? Ehkäpä, mutta perustellaan tämä orastava sosiopatia vaikkapa taiteella.

Haluaisin antaa Chapter 4:lle täydet pojot pelkästään tuon kohtauksen takia, mutta kriitikon tehtävänä on löytää teoksista myös heikkouksia. Niitäkin nimittäin löytyy. Elokuvan tahditus ontuu paikoitellen, tarinakin on hyvin keskinkertainen ja siitä olisi pitänyt poistaa muutama uusi hahmo, jotta pituus olisi saatu viilattua maltillisemmaksi. Chapter 4 on tästä turhasta nillityksestä huolimatta 2020-luvun parasta väkivaltaviihdettä. Make Gun Fu Great Again!

Niko Ikonen

John Wick: Chapter 4 -elokuvan traileri

Lisää luettavaa