Brittiohjaaja Ken Loach (s. 1936) on tunnettu yhteiskunnallisesti kantaa ottavista elokuvistaan. Jo 1960-luvulla uransa aloittanut Loach on kuvannut elokuvissaan ihmisten arkea karun realistisesti mutta samalla inhimillisesti. Loach on 2000-luvullakin ollut hyvässä vedossa ja tuottelias. IRA-draama The Wind That Shakes the Barley (2006) toi hänelle Cannesin Kultaisen palmun mutta jäi Suomessa vaille levitystä. Siirtolaisten taloudellisesta hyväksikäytöstä kertova It’s a Free World…(2007) keräsi maailmalla kehuja mutta ilmestyi meillä suoraan dvd:nä.
Nyt kuitenkin Loachin ystäviä ilahdutetaan teattereihin tulevalla ohjaustyöllä Looking For Eric, joka nähtiin myös elokuisen Espoo Cinén avajaiselokuvana. Looking For Eric saattaa vedota suureenkin yleisöön, sillä se on Loachin elokuvaksi harvinaisen helposti lähestyttävä. Aivan kuin Loach olisi katsonut kollegansa Mike Leigh’n yllättävän hyväntuulisen Happy-Go-Luckyn ja päättänyt tehdä sille oman vastineensa.
Tuttu arkirealismi Loachilla on kuitenkin tallella. Elokuvan keskushahmo on postissa työskentelevä Eric Bishop, jota esittää näyttelijänuran ohella The Fall -yhtyeen basistinakin kunnostautunut Steve Evets. Manchesterilainen Eric on fanaattinen jalkapallofani, jonka elämä on yhtä kriisiä. Alussa Eric on auto-onnettomuudessa, josta hän selviää säikähdyksellä, mutta kotona odottaa tuttu kaaos. Ericillä on kaksi toisesta avioliitosta huollettavaksi jäänyttä teini-ikäistä poikaa, jotka aiheuttavat huolta. Ericillä on ensimmäisestä avioliitosta omakin lapsi, parikymppinen tytär, jonka äidin perään Eric yhä kaihoaa.
Työkaverit postissa huomaavat että Ericillä ei mene hyvin ja yrittävät piristää häntä. Mikään ei kuitenkaan saa Ericiä nousemaan murheen alhosta ennen kuin hän keksii pyytää apua jalkapallojumala Eric Cantonalta, joka yliluonnollisella tavalla ilmestyy Ericin asuntoon kuin lampun henki. Cantonan itsensä esittämä hahmo antaa Ericille filosofisia neuvoja ja kertoo salaperäisiä aforismeja.
Vähitellen Eric alkaa saada otetta elämästä, mutta ottopojan rikolliset puuhat uhkaavat tuhota kaiken. Ja sitten elokuva muuttuukin melkeinpä kostotarinaksi. Samalla Loachin sosialistiset näkemykset alkavat tulla esiin, kun Ericin ja hänen ystäviensä muodostama työläisjoukko marssii yhtenä rintamana suoraan ahneen kapitalistirikollisen pesään. Humoristista otetta Loach silti pitää yllä loppuun asti.
Eric Cantona on toiminut yhtenä elokuvan tuottajista. Hän ei välttämättä ole kummoinen näyttelijä, mutta ehkä hänelle onkin parempi, kun saa esittää itseään. Nyt hän ainakin näyttää uskaltavan laittaa itsensä peliin.
Jussi Huhtala