Mama

21.3.2013 12:40
MAA / VUOSI GENRE ENSI-ILTA 22.03.2013

Kauhuelokuvat edustavat usein pohjimmiltaan varsin konservatiivisia arvoja, joiden myötä elokuvissa kuolema korjaa kaikki siveettömät tai muuten poikkeavat. Vaikuttaa siltä, että Yhdysvalloissa uusioperheisiin ja yksinhuoltajuuteen liittyy paljon pelkoja, mistä kielii näillä aiheilla pelottelevan kummitustarina Maman suosio.

Järkensä valon menettänyt ja vaimonsa tappanut isä kidnappaa pienet tyttärensä metsämökille. Ennen kuin ahdistunut mies ehtii toteuttaa epätoivoisen surmatyön, outo olento päästää hänet päiviltä. Tummanpuhuva olio tuo pikkutytöille ravintoa ja pitää heidät turvassa, ja he alkavat kutsua sitä Mamaksi. Viisi vuotta myöhemmin riutuneet pikkuneidit löydetään ja annetaan setänsä Lucasin (Nikolaj Coster-Waldau) luokse asumaan. Hänen tyttöystävänsä Annabel (Jessica Chastain) alkaa pikku hiljaa kiintyä lapsiin, mutta myös tajuta ettei metsän hirviö ole jättänyt kasvattejaan yksin vaan pitää näille yhä seuraa.

Elokuvan rungon muodostaa vanhemmuutta pelkäävän rokkarin kasvaminen lapsiaan henkensä uhalla suojelevaksi äidiksi. Kameleonttimainen Chastain näyttelee jälleen hyvin, vaikka hänen hahmollaan ei ole kovinkaan paljon syvyyttä. Elokuvan kaikkia aikuishahmoja yhdistää huoli lasten tulevaisuuden puolesta. Kauhuelokuvalle tyypillisesti he ovat sorttia, jotka eivät ilmoita mitään kenellekään muulle lähtiessään yksin keskellä yötä tutkimaan keskellä korpea sijaitsevaa mökkiä.

Maman lapset ovat aikuishahmoihin verrattuna luontoa ja henkimaailmaa kohti avoimempia. Menee aikansa, ennen kuin aikuiset osaavat ottaa heidän mielikuvitusystäväleikkinsä tosissaan. Elokuvan jatkuvuudesta kertoo paljon se, että välillä tytöt ovat lähes puhekyvyttömiä, välillä taas selittävät juonta auki tarkasti muistellen. Nuoret lapsinäyttelijät suoriutuvat osistaan läpi kunnialla, ja alkavat kirkua koko ajan vasta aivan loppumetreillä.

Kummitusmäinen syöjätär Mama (Javier Botet) on elokuvan moniulotteisin hahmo, mikä ei välttämättä ole hyvä asia. Traagisen hirviön tarina on toki kiehtova, mutta kauhua syö pahasti jos pahalaisen mystiikka selitetään liian juurta jaksaen. Maman taustasta ei jätetä lopulta kiveäkään kääntämättä. Siispä käteen jää vain hiukan taukin näköinen naishaamu, joka kulkee välillä seinien läpi ja välillä joutuu piileskelemään komerossa.

Mama kummittelee Annabelille pahiten, kun tämän puoliso on poissa kuvioista, vihjaten ettei yksinhuoltaja kykene pitämään yksin perhettä koossa. Haamu voidaan nähdä vertauskuvana esimerkiksi väkivaltaiselle alkoholistivanhemmalle, josta kasvattilapset on pakko saada vieroitettua kokonaan. Tähän tehtävään kelpaa vain uhrautuvainen ja yhtenäinen pariskunta, joka ei ole altis ulkoisille vaikutteille vaan ajattelee pelkästään lapsiaan eikä esimerkiksi omaa uraansa tai toimeentuloaan.

Maman tarina on ilmeisesti saamassa jatkoa, vaikka on hankala nähdä mihin aihiota voisi enää jatkaa. Ilmeisesti vain hiukan pelottava mörkö onnistuu tuomaan perheet yhteen niin valkokankaalla kuin katsomoissakin.

Mama -elokuvan traileri


Elokuvatraileri Filmtrailer.com in kanssa

Lisää luettavaa